*

Vesa-Matti Saarakkala

Kauhavan lentosotakoulu uhrataan Dragsvikin takia

Kataisen hallitus ja puolustusvoimien ylin johto pitivät eduskunnan parlamentaarisen kontaktiryhmän loppuun asti pimennossa Kauhavan lentosotakoulun lakkautusesityksen osalta. Niinpä lentosotakoulun lakkautusesitys tuli varmasti kaikille muille paitsi todella pienelle piirille, johon myös puolustusministeri Wallin kuuluu, puskista. Perussuomalaiset jättivät ryhmän sen jälkeen epäluottamuslauseena ryhmän toimintatavoille. Teimme myös välikysymyksen puolustusvoimauudistuksesta ja kantelimme oikeuskanslerille.

Kun tieto lakkautusesityksestä tuli, Kauhavan kaupunki tuotti poliittisille päättäjille sekä puolustusvoimille ansiokkaasti laadukkaat vaihtoehtoiset kustannuslaskelmat, jotka lentosotakoulun lakkauttamisesta seuraisivat. Niihin on ollut helppo tukeutua mm. eduskunnassa käydyssä keskustelussa. Allekirjoitan kauhavalaisten laskelmat.

Harmi vain, että hallituspuolueiden edustajat myös Vaasan vaalipiirissä sinisilmäisinä hyväksyivät puolustusvoimiin lähivuosina kohdistettavat massiiviset säästöpäätökset viime joulukuussa tämän vuoden talousarviosta päätettäessä. Vahinkoja sattuu ja torstaina 15.3. tuli varmistus, että hallitus, tai ainakin puolustusministeri Wallin, on harhauttanut nyt myös omiaan eli hallituspuolueiden kansanedustajia.

Mutta nyt pitääkin katsoa eteenpäin. Eduskunta kävi puolustusvoimauudistuksesta jo välikysymyskeskustelun ja hallitus sai luottamuksen hallituspuolueiden äänin. Protestiääniä ei havaittu silloin, mutta entäs jatkossa? Ovatko alueeltamme olevat hallituspuolueiden edustajat, ministereistä nyt puhumattakaan, valmiit uhmaamaan ministeri Wallinia vai onko kyse puhtaasta teatterista?

Eduskunta ei pääse päättämään Kauhavasta, joten ministeri Wallin on saatava kuuntelemaan. Mutta jos omatkin vain painavat vihreää nappia eduskunnassa, eivätkä näy uhmaavan hallitusta, laittamalla oman itsensä likoon siinä vaiheessa, jos yhteistyöasenne ja hattu kourassa kerjääminen eivät auta, niin kyllä tilanne huonolta vaikuttaa. Siitä todisteena Kauhavan vierailulla havaittu ministeri Wallinin asenne, joka ainakin lehtitietojen mukaan oli tyrmäävä.

Hyväuskoisuutta on käytetty hyväksi. Faktat, yhteistyö ja puoluerajat ylittävät kädenojennukset eivät näytä tuottavan tulosta, jota Etelä-Pohjanmaalla odotetaan. Tuntuu jopa siltä, että oppositionkin edustajien rakentavaa asennetta on käytetty hyväksi.

Niinpä katseet kääntyvät nyt entistä tiukemmin hallituspuolueiden toimijoihin. Teillä on nyt kevät aikaa näyttää, miten tosissaan te Kauhavan lentosotakoulua puolustatte. On selvää, että aina ei voi onnistua, mutta jos ei edes tosissaan yritä, on onnistuminen mahdotonta. Se, miten te tosipaikassa toimitte, on ratkaisevaa. Valitusvirret eivät ketään auta, ja harvoja ne lämmittävätkään.

Nyt, kun on tullut selväksi, että Kauhavan lentosotakoulusta on tullut ministeri Wallinin ja hallituksen ajaman kielipolitiikan uhri, ja Wallinin harhautus ainakin eduskuntakeskustelussa, virallisella areenalla, on ilmeinen, niin eiköhän eduskuntakin vielä palaa puolustusvoimauudistukseen, jos oppositio saa hallituspuolueiden edustajilta tukea? Toisaalta uusi välikysymys on yksi mahdollisuus. Mahdolliseen oikeusprosessiin en ota perustuslakivaliokunnan jäsenenä kantaa.

Kun vaalipiirin kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajana yritin heti Kauhavan lakkautusesityksen tultua julki 8.2. saada vaalipiirin kansanedustajilta yhteisen julkilausuman, Rkp:n edustajat eivät halunneet lähteä kannanottoon mukaan, vaikka esimerkiksi Miapetra Kumpula-Natri (sd) sekä kokoomuksen edustajat siihen lähtivät mukaan. Tämä herättää kysymyksiä siitä, oliko Rkp:läisillä ja mahdollisesti myös ministereillä tiedossa Kauhavan uhraaminen Dragsvikin takia jo ennen kuin esitys asiasta tuli tai kokivatko he, että heille on ikään kuin hallitusohjelman kielipoliittiseen osion seurauksena tullut jonkinlainen ymmärrys siitä, mitä siitä voi seurata, kun kielipolitiikka yhdistetään puolustusvoimien säästöpäätöksiin? Tiedotteemme sisältö kun oli, että lentosotakoulun lakkautusesitys tuli vaalipiirin kansanedustajille ikävänä yllätyksenä.

Keille tuli, keille ei?



ALKUPERÄINEN TIEDOTE VAASAN VAALIPIIRIN KANSANEDUSTAJILTA 8.2.2012:

Tiedote 8.2.2012

julkaisuvapaa heti



Lentosotakoulun lakkautus oli kansanedustajille ikävä yllätys

Puolustusvoimien esitys Kauhavan lentosotakoulun lakkauttamiseksi oli allekirjoittaneille Vaasan vaalipiirin kansanedustajille ikävä yllätys. Lentosotakoulun lakkautus ei ollut millään tavalla tai missään vaiheessa esillä puolustusvoimauudistusta pohtineessa parlamentaarisessa kontaktiryhmässä.

Eduskunta ei suoranaisesti päätä siitä, mitkä varuskunnat säilyvät ja mitkä lakkaavat eduskunnan tekemien säästöpäätösten myötä, mutta eduskunnan tekemien säästöjen seurauksena muutoksia oli odotettavissa. Alueen kansanedustajien näkökulmasta päätöksentekoprosessi on ollut erikoinen, koska vaikuttamisen mahdollisuus asiaan on minimoitu. Oletuksena on koko ajan ollut lentosotakoulun toiminnan jatkuminen Kauhavalla, eikä asiaan ole näin kyetty ennalta vaikuttamaan.

Vaasan vaalipiirin kansanedustajat eivät voi hyväksyä päätöksentekoprosessia ja kyseenalaistavat päätöksen Kauhavan lentosotakoulun lakkauttamisesta.

Alueen kansanedustajat eivät ole tyytyväisiä myöskään Vaasassa sijaitsevan Pohjanmaan sotilassoittokunnan lakkauttamisesta. Sotilassoittokunnan poistumisen myötä puolustusvoimien vetäytyminen Vaasasta jatkuu, mikä ei ole ainakaan omiaan nostamaan maanpuolustustahtoa alueella.

Vesa-Matti Saarakkala

Lasse Hautala

Reijo Hongisto

Mika Lintilä

Markku Mäntymaa

Janne Sankelo

Mikko Savola

Maria Tolppanen

Miapetra Kumpula-Natri (tuli mukaan myöhässä)



Lisätiedot:

vaalipiirin kansanedustajien puheenjohtaja 2012

Vesa-Matti Saarakkala

puh. 050 512 0632


Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Saarakkalan oletukselle on olemassa looginen yhteys.

Oma blogini käsitteli asiaa hieman toiselta kantilta.
http://moro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/99258-kuinka-...

Ruotsinkielinen, joka vaatisi koulutuksen äidinkielellään, tappaisi ilmavoimat lyhyessä ajassa.

Ilmasotakoulu/hävittäjäkoulutus käytännössä on Suomen,- ja englanninkielistä.

Oletus on, että Wallin (rkp) on laittanut kielipoliittisesti vastakkain suomenkielisen Kontiorannan,- ja Ruotsinkieisen Dragsivikin.

Mutta, looginen yhteys nimenomaan kielipoliittisesti on myös Kauhavan Ilmasotakouluun.

Käyttäjän tp83 kuva
Vesa-Matti Saarakkala

Oma argumenttini perustuu tässä siihen, että Kauhava ei ole aiemmin ollut lakkautuskaavailuissa mukana ja Kauhavan kaupunki yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa on nopeassa tahdissa pystynyt kumoamaan lakkautuksesta aiheutuvat säästöt tuulesta temmatuiksi. Ja se taas johtunee siitä, että puolustusvoimat on viime tingassa ottanut lentosotakoulun lakkautuslistalle ja pystyy esittämään sille perusteluksi näennäisiä säästöjä, joilla sitten suojellaan Dragsvikia, kun on näennäisesti saatu könttäsumma säästöjä kasaan.
Kauhavan laskelmat: http://www.prolentosotakoulu.com/?page_id=35

Elias Määttänen

Karjalaisen pääkirjoitus tänään:

http://www.karjalainen.fi/fi/mielipiteet/mielipite...

"Päätöstä Pohjois-Karjalan prikaatin ja viiden muun varuskunnan lakkauttamisesta ei tehty pelkästään puolustuspoliittisin perustein. --

--Dragsvikin varuskunnan pyyhkimisellä lakkautuslistalta oli ilman muuta vaikutusta kokonaisuuteen ja muiden varuskuntien kohtaloon. Harkintavara kutistui – ja toisinpäin: jos kerran yhden varuskunnan kohtalosta päättäessä oli oikeutettua tarkastella asiaa myös muilla kuin puolustuspoliittisilla perusteilla, niin miksi sama ei yhtä oikeutetusti päde punnittaessa muiden varuskuntien kohtaloa?
Puolustusvoimauudistus herättää niin paljon enemmän kysymyksiä kuin vastauksia ja sen valmistelussa on tullut esiin niin paljon virheitä, että asia pitää palauttaa uuteen valmisteluun. On suoranainen skandaali, että myös ammattiupseerit (Helsingin Sanomat, 14.3.) näkevät poliitikkojen pettäneen heidät eivätkä usko enää koko maata puolustettavan."

Käyttäjän Puutarhuri kuva
Reijo Kamula

Uusi välikysymys, jossa esitätte henkilökohtaista epäluottamusta puolustusministeri Wallinille, terästettynä varuskuntaverkoston eduskuntakäsittelyyn uudelleen tuonnilla, on tässä tilanteessa ehkä paras vaihtoehto.
Se pakottaa kaikki kansanedustajat ottamaan kantaa siihen, hyväksyvätkö he ministerin suoranaisen valehtelun ja eduskunnan tietoisen harhauttamisen.
Tässä välikysymyksessä toivoisin koko opposition olevan yhtenäisesti allekirjoittaneina!

Käyttäjän tp83 kuva
Vesa-Matti Saarakkala

Kataisen tuki Wallinille on mielenkiintoinen. Kuinka laajaa se tietämys Dragsvikin tulevaisuuden osalta on oikein ollut jo ennen 8.2.? Kuinka merkittävä painoarvo hallitusohjelman kielipoliittisella osiolla oikein on? Onko tämän painoarvon merkityksestä valistettu hallituspuolueiden riviedustajia jne.? Onko siis myös Katainen harhauttanut omiaan?

Pekka Roivanen

Jyrki Katainen on sanonut, että päätökset ovat olleet puolustuspoliittisia. Saman sanoi Halonen.

Nyt on paljastunut, että perusteet olivat kielipoliittisia ja viimeisin Wallinin perustelu on perusoikeudet, jossa yhteydessä Wallin vertaa Dragsvikia invalidihisseihin.

Käyttäjän Suomensuomalainen kuva
Ari Anttila

Suomalainen demokratia on vaakalaudalla. Siis jo kipanneella vaakalaudalla.

Jokainen välikysymys on vain ohitettu ja demokratia kuollutta.

Käyttäjän JulesVirne kuva
Jules Lehtonen

Suomessa on uhrattu todella paljon ruotsin kielen takia. Esim. kielivarantomme on kadonnut, kun kaikki edelleen pakotetaan lukemaan "toista kotimaista" opintojen kaikilla asteilla.
Perus-ässät, kysykää siellä eduskunnassa,

kuinka paljon meidän on VIELÄ uhrattava tälle ruotsin kielen alttarille ?

Emmekö vihdoinkin saisi olla rauhassa ja rakentaa maatamme ilman palveluvelvoitetta 5 %:n rälssin edessä ?

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Jos joku on saanut muista poikkeavan kohtelun, Karjalaisen eilisen pääkirjoituksen johtopäätös on minusta oikea:
"Dragsvikin varuskunnan pyyhkimisellä lakkautuslistalta oli ilman muuta vaikutusta kokonaisuuteen ja muiden varuskuntien kohtaloon. Harkintavara kutistui – ja toisinpäin: jos kerran yhden varuskunnan kohtalosta päättäessä oli oikeutettua tarkastella asiaa myös muilla kuin puolustuspoliittisilla perusteilla, niin miksi sama ei yhtä oikeutetusti päde punnittaessa muiden varuskuntien kohtaloa?"
http://www.karjalainen.fi/fi/mielipiteet/mielipite...

Itse olen jo aiemmin järkeillyt, että päin seiniä tämä homma on hoidettu:
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/9...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Jyrki Katainen Ilkka Kanervasta:
"- Uskokaa pois, tämä on se asia, jota minäkin olen miettinyt pääni puhki. Vastaus on kuitenkin se, että yhtä ministeriä ei voida asettaa tilanteeseen, jossa hänellä on enemmän ehdollinen luottamus kuin muilla. Ministerin tehtävien hoidon onnistuminen on lopulta kiinni myös siitä, koetaanko ministeri yleisesti rehelliseksi ja taitavaksi henkilöksi. Suomalaisilla on oikeus toimintakykyisiin ministereihin ja hallitukseen, Katainen vastaa."
http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/politiikka/1252...

Jyrki Katainen Stefan Wallinista:
"Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoo, että puolustusministeri Stefan Wallin (r.) nauttii hänen täyttä tukeaan.

Stefan Wallin on myöntänyt, että kielipoliittiset syyt vaikuttivat Dragsvikin varuskunnan säilyttämiseen, vaikka hän aiemmin kiisti asian.

Jyrki Katainen muistutti, että hallitusohjelmassa lukee, että ruotsin kielellä saa kielilain mukaan varusmieskoulutusta.

- Tämä on ollut ihan selvä. Se, miten se organisoidaan, niin se organisoidaan nyt ja tulevaisuudessa nykyisen kaavan mukaan, Katainen sanoi Tampereella kokoomuksen puheenjohtajapäivien yhteydessä.

- Puolustusvoimat ovat itse pyytäneet ministeriltä tulkintaa, että mitä se tarkoittaa, kun hallitusohjelmassa lukee, että molemmilla kotimaisilla kielillä varusmiehiä koulutetaan.

Katainen sanoo, että hän ei tiennyt, että Wallin oli antanut poliittista ohjausta Dragsvikin säilyttämiseksi."
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_c...

Johdonmukaista politiikkaa vaiko ei?

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

En oikein ymmärrä, miten tämä tuli Saarakkalallekin muka näin yllätyksenä. Ilmavoimien koulutukseen liittyviä toimintoja on keskitetty Tikkakoskelle jo vuodesta 2004 alkaen.

Kauhavan kysymys herätti samanlaista raivoa Risikon taholta jo seitsemän vuotta sitten, jolloin hän kiukutteli siitä miten harjoituskonekoulutus ja jopa "Ilmasotakoulun" nimi oltiin siepattu Luonetjärvelle. Kai te nyt tajusitte, että joskus tämän on oltava edessä?

Kauhavan ja Dragsvikin vastakkainasettelu taas on vain kummallista. Rannikkojoukkoja on koulutettava rannikolla, ja sitä varten ei tässä maassa kovin monia paikkoja ole - itse asiassa tällä hetkellä vain kaksi, joista Upinniemi on jo täynnä. Ilmatila ja taivas sen sijaan ovat aivan samanlaisia Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

No, Stefan Wallin on rikkonut ministerivalansa, jossa hän on vannonut toimivansa tasa-puolisesti....tasa-arvoisesti tehdessään ministerinä päätöksiä.

Kun hän tunnusti kuitenkin (pakon edessä) tehneensä päätöksen kielipoliittisesti, niin se ei edusta tasapuolisuutta, vaan toisen kotimaisen kielen, ruotsinkielen suosimista puolueellisesti.

Päätös ei näin ollen voi olla laillinen, koska sen päättäjä on toiminut laittomasti.

Kun Katainen antaa tukensa ministerivalan rikkojalle, hän tietoisesti hyväksyy sen, että ministerinvalaa ei tarvitse hänen johtamassaan hallituksessa noudattaa.

Tuo on kansalaisten kannalta suorastaa hirvittävää hallitsemista.

Jari Jakonen

MTV3:n politiikan ja taloustoimituksen päällikkö Timo Haapala 'Wallin - ylimielisyyden kasvot hallituksessa' 18.03.2012 14:01 kolumnissaan:

Vauhtisokeuteen hurahtanut puolustusministeri Stefan Wallin (r.) antaa kasvot ylimieliselle, demokratiaa halveksuvalle rkp:läiselle rälssikäyttäytymiselle. On päivänselvää, että Dragsvikin varuskunnan lakkauttamisessa koskeneessa kiistassa Wallin on harhauttanut sekä eduskuntaa että mediaa (siis koko kansaa, äänestäjiä) puhumalla puuta heinää tietoisesti.

Keskustan puoluesihteerin Timo Laaninen nosti vertauskohdaksi Anneli Jäättenmäen (kesk.) kohtalon. Kun Suomen ensimmäinen naispääministeri sai potkut, vihoviimeinen syy oli, että eduskunta koki Jäätteenmäen valehdelleen Suomen korkeimmalle valtioelimelle.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kolumni.shtml/1514005/w...

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Haapalalta tiukkaa tekstiä.

Käyttäjän VILENIN kuva
Aimo Remes

Kataisen on pakko pitää saavinsa kasassa, jos tämä Wallin vanne pettää hajoaa koko paskasaavi.

Käyttäjän reijotossavainen kuva
Reijo Tossavainen

Liity ryhmään, jonka tavoitteena on keskeyttää meneillään oleva kansakunnan laajojen ryhmien vastainen varuskuntauudistus - epäonnistuneena harjoituksena ja kansan selän takana salaillen ja poliittista suhmurointia harjoittaen.

https://www.facebook.com/groups/327568290633322/

Ari Lotvonen

Jotkut asiat ovat periaatteita, kalliimpia kuin raha.

Kauhavan Ilmasotakoulu on osa suomalaista perinnetä. Sen säilyttäminen ei voi eikä saa olla rahasta kiinni.

Se on periaate.

Ennen kun sain kutsuntakirjeen ja piti mennä lääkärintarkastukseen, naapurin Korholan Kari lensi koneella Kauhavalta ja teki meidä kylällä kanavan yllä temppuja ja lensi hienosti. Näytti isälle ja äidille. Karin kanssa leikittiin lapsuudessa Korholan pihalla ja lennätettiin kuminauharupelilennokkia, Kari oli 6 vuotta vanhempi. En päässyt ilmasotakouluun, vaikka olisin halunnut.

Lukiossa luokkakaveri soitti puhelinkopisty, kun pyrittiin yhdessä ilmasotakouluun Kauhavalle, siellä joku varusmies vastasi: "Ei täällä ole ketään ja minäkin sanon vain, että haista paska."

Ja voi että me naurettiin ja oikein innolla pyrittiin.

Kuhavan Ilmasotakoulu pysyy rakkaana mielessä. En sinne sitten 186cm mittaisena -70 luvulla päässyt, vaikka kaksi kertaa pyrin, mutta monta kertaa kertausharjoituksissa ollaan Kauhavan lentokentän maastoissa tykin- ja ohjuksenpaikkaa suunniteltu.

Nykyään kaikkella on hinta, periaattetkin ja rakkaat myydään. Se on väärin, pahaa tekee kun ajattelee ja muistelee.

Käyttäjän tapanimaki1 kuva
Tapani Mäki

Todentotta, puolustusministeri Wallin salasi ko. asian eduskunnalta. Tämä toimintatapa ei ole sopivaa ministerin uskottavuuden kannalta. Sen lisäksi, että se on herättänyt ihmetystä, on Wallin myös sivuutanut eduskunnan arvovaltaa ja samalla koko demokratiaa.

Perussuomalaiset olivat jälleen kerran oikeilla jäljillä tässäkin asiassa. Sanon tämän nöyrällä mielellä, koska olen itsekin Perussuomalainen. Mutta näin se on! Se on fakta.

Tapio Marttila

Tämä ei mitenkään suoraan liity puolustusvoimien alasajoon, mutta olisi mielenkiintoista, jos kirjoittaisit jotakin tästä Kreikan vakuussekoilusta.
Kävitkö katsomassa paperit? Suomalaisten nimissä kirjoitellaan miljardien vekseleitä, eikä kansalaisille edes kerrota mitä on sovittu. Banaanivaltioiden meininkiä.

Kalle Järvinen

Aikamoista hurskastelua. Persuthan olivat halunneet lakkauttaa rkp:lle tärkeän Dragsvikin jo pitkään, Jussi Niinistö uhosi kovaan ääneen että ainoastaan se pitäisi lakkauttaa. Ja sitten persu-Saarakkala menee silmäripsiään räpytellen kysymään, että haluaisitteko muuten tukea tätä minulle tärkeää varuskuntaa. Vaikka puolueeni haluaakin tuhota teidän varuskuntanne.

Oikeasti nyt hei.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Tottahan varuskuntien lakkauttaminen aiheuttaa haittaa ja jopa tragedioita monilla paikkakunnilla. Sen voin sanoa tällaisella paikkakunnalla asuneena.

Sen sijaan sille, että blogissa suoraan yhdistetään Uudenmaan prikaatin ja Kauhavan lentosotakoulun kohtalon, kaipaisin jokseenkin riidatonta todistusaineistoa.

Käyttäjän tp83 kuva
Vesa-Matti Saarakkala

Dragsvik tippui lakkautuslistalta syksyllä ja Kauhava nousi tilalle. Perustelunani ovat Kauhavan tuottamat laskelmat ja esim. Kauhavalle hiljattain tehdyt miljoonien investoinnit. Dragsvikin säästöjen tilalle oli keksittävä muita "säästöjä". Laskelmat osoittavat, että asian kanssa on tullut älytön kiire eli on yritetty näennäisesti saada muualta kasaan säästöt, jotka Dragsvikin säilyttäminen edellyttää könttäsumman eli puolustusvoimien kokonaissäästön aikaansaamiseksi.

Kimmo Penttinen

Varuskuntien lakkautuspäätöksissä keskustelu on ohjautunut aivan väärille urille. Tärkeämpi kysymys on miten Suomea puolustetaan tulevaisuudessa ja millaisia uhkia vastaan. Kun tarkastellaan kokonaisuutta yhdenkään varuskunnan lakkautus ei ole perusteltua. Kirjoitin ennen presidentinvaaleja Aamulehden yleisönosastoon mielipiteeni asiasta ja lakkautuspäätösten ja ohjuskauppojen jälkeen olen edelleen sitä mieltä että päättäjillä on muut asiat mielessä kuin Suomen puolustus. Ohessa kirjoittamani artikkeli:

Suomen Puolustus

Suomen puolustuksen tulevaisuuden suuntaviivoista, armeijamme oikeasta koosta ja kyvystä puolustaa maatamme on väitelty pitkin syksyä isommilla ja pienimmillä titteleillä varustettuina. Minä, reservin alikersantti viime vuosituhannelta, haluaisin myös tunkea pienen lusikkani yhteiseen tahmeaan taikinakulhoon näin presidentinvaalien alla.

Lukiessani tai kuunnellessani väittelyitä siitä, miksi Suomea pitäisi puolustaa ja miten sekä koskeeko puolustaminen koko Suomea, on eksytty tosiasioiden ulkopuolelle. Puolustusvoimista on tehty politiikan välikappale, turvallinen aihe, jossa jokainen eteenpäin pyrkivä poliitikko voi hakea niitä kuuluisia irtopisteitä, varsinkin omien sidosryhmien joukosta. Kuitenkaan en ole törmännyt yhteenkään tosiseikkoihin perustuvaan analyysiin, niihin faktoihin, jotka ratkaisevat Suomen todellisen puolustuskyvyn, en edes armeijan edustajien puolelta. Joskus tuntuu, että kenraalitkin ovat sokeutuneet Hollywoodin teknosodan ihannointiin niin paljon, että omat vahvuudet ovat päässeet unohtumaan tai sitten heistäkin on tullut poliittisesti liian korrekteja.

Ensinnäkin, jos jollekin ilmaantuu voimakas motiivi hyökätä Suomeen, on oletettavaa että kyseinen taho tietää olevansa voimakkaampi sotilaallisesti, eikä sen toimia tulla tai pystytä estämään muiden taholta (kuten esim. Georgia). Suomea heikompi tuskin intoutuu hyökkäyspuuhiin. Yhdentyvässä Euroopassa ilman sotilaallista liittoutumistakin tämä on yhä epätodennäköisempää, joskin kaikki isommat konfliktit ovat aina syntyneet suuremman myllerryksen kautta, joten tilanne ei voi olla täysin poissuljettu. Tällaisen myllerryksen kohteeksi voi joutua esimerkiksi koko Eurooppa, jolloin mikä tahansa skenaario voi toteutua.

Toiseksi, jos jollekin tulee motiivi hyökätä Suomeen, se on siis isompi ja vahvempi. On todennäköistä, ettei näin pieni kansantalous voi puolustautua samoin keinoin kuin vahvempansa, nojaamalla kalliiseen tekniikkaan. Kuka kuvittelee, että pystyisimme suojaamaan nykytekniikan aikakaudella voimalaitoksia, voimalinjoja, tv- ja radiomastoja, satamia, rautateitä, lentokenttiä tai ylipäätänsä isoimpia asutuskeskuksia tuholta vaikkei ydinaseita käytettäisikään. Tällaisen puolustusaseistuksen hankkimiseen ei ole taloudellisia mahdollisuuksia ja tuskin sellaista on edes olemassakaan, edes suurvalloilla. Hyökkääjän strategiaan kuuluisi varmasti tuhota yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeimmät infrastruktuurit ennen mahdollista valtausta tai joidenkin alueiden haltuunottoa. Tuhoaminen on aina helpompaa kuin valtaaminen, kuten kaikissa viime sodissa ympäri maailmaa on nähty.

Niin, ne mainitsemani vahvuudet. Poliitikkojen ja miksei myös kenraalienkin historiankirjat ovat jääneet lukematta tai hankkimatta. Jokaisen kansakunnan suurin puolustuskykyyn liittyvä asia on puolustustahto. Puolustustahto ei synny kansalliskiihkosta tai Porilaisten marssista vaan siitä, onko kullakin yksilöllä jotain menetettävää minkä puolesta kannattaa panna vaikka henkensä alttiiksi. Siitä siirrytään luontevasti sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen mikä sisällissodan seurauksena todettiin tärkeimmäksi kansakuntaa eheyttäväksi toimeksi ja joka mahdollisti talvisodan ihmeen. Nyt tätä sosiaalista oikeudenmukaisuutta on murrettu pala palalta kansakunnan kilpailukyvyn nimissä ja yhä useampi elää toimeentulon varassa virtuaalielämää. Voi kysyä, paneeko kukaan henkeään alttiiksi pelätessään menettävänsä muutaman sadan euron toimeentulotuen ja kunnan vuokra-asunnon, josta on ehkä muutama vuokrakin rästissä. Kansakunnan kerma ei tunnetusti pistä itseään ainakaan ruumiillisesti likoon vaan kukkona tunkiolla vaatii muuta kansaa uhrautumaan isänmaan vuoksi. Siis panostamalla sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja hyvinvointiin panostamme parhaalla mahdollisella tavalla Suomen puolustamiseen.

Kun kansakunta on sosiaalisesti oikeudenmukainen, on sen jokaisella yksilöllä motivaatio puolustaa omaansa. Kun tällainen motivoitunut joukko varustetaan ja koulutetaan asianmukaisesti on maa-alueen haltuunotto äärimmäisen hankalaa ja lähes mahdotonta. Tuhoaminen onnistuu hyökkääjältä varmasti mutta valloittaminen vain äärimmäisin sotilaallisin ja taloudellisin uhrauksin, jolloin motivaatio hyökätä heikkenee oleellisesti. Valloittamista vastustavan sodankäyntitavan omaksuminen vaatii suuren reservin ja aseistuksen, jolla pienetkin taisteluyksiköt voivat tehdä valloitukseen pyrkivälle viholliselle suurta tuhoa. Se tarkoittaa panostamista yksittäisen taistelijan ja pienten liikkuvien yksiköiden aseistukseen ja varustukseen: pimeänäkökykyä, tulivoimaisia käsiaseita, sinkoja, olalta-ammuttavia it-ohjuksia , räjähteitä ja miinoja sekä mahdollisesti miehittämättömiä lennokkeja tiedusteluun että tuhoamiseen.

Ottawan-sopimus on vain poliitikkojen keino päästä historian lehdille suurina rauhan miehinä ja naisina. Sopimuksella murretaan ainoastaan edullinen tapa käydä sotaa teknisesti ylivoimaista hyökkääjää vastaan. Tosiasia on kuitenkin se, että jos sota syttyy, kukaan ei välitä mitään sopimuksista vaan kaikkia mahdollisia keinoja käytetään, jotta tuholta säästyttäisiin. Voittajat tulevat kertomaan joka tapauksessa lopulta, mitä pahaa häviäjät ovat sodan aikana tehneet.

Panostaminen muutaman tulivoimaisen prikaatin aseistukseen kohdistaa kansantalouden voimavaran yhteen nyrkkiin ja kun hyökkääjä on ilmeisesti teknisesti ja määrällisesti ylivoimainen, niin lopputulos lienee arvattavissa. Tällaisia prikaateja voidaan toki tarvita mutta niiden varaan rakentuva puolustus on erittäin haavoittuva. Puolustus voisi siis olla kaksivaiheinen. Muutama tulivoimainen prikaati ja ilmavoimat pystyisivät viivyttämään vihollista niin kauan, että asevelvollisuusarmeija joka puolella Suomea ehditään aseistaa ja yksiköt ohjeistamaan itsenäiseen aluepuolustukseen ja sissitoimintaan. Se jälkeen valloittajalla ei ole muuta kuin huonoja vaihtoehtoja.
Joka tapauksessa sodan seurauksena yhteiskuntamme olisi raunioina, ehkäpä koko maailma. Lopettakaa ihmisten suojeleminen itsestään selvältä oletukselta. Jos Suomessa soditaan tulevaisuudessa, tuholta ei vältytä mutta itsenäisyys voidaan säilyttää. Uhraukset tulevat kyllä olemaan ihan toista luokkaa kuin menneisyydessä. Siitä pitää nykytekniikka huolen.

Käyttäjän annamikkola kuva
Anna Mikkola

Yrittäkääpä siellä Perussuomalaisissa päättää, että minkä kustannuksella Dragu säilytetään. Eduskunnan suurin trolli Oinonen on nimittäin sitä mieltä, että Pohjois-Karjala joutui leikkauslistalle siksi että Dragu piti säilyttää. Tosin Oinonen on käsittääkseni syntyjään Kontiolahdesta, joten ehkä tässä on jonkinlainen jääviyskysymys, joka tulisi selvittää myös hänen osaltaan?

En tiedä, voiko kansa elää tässä epäselvyydessä, kun ei tiedä vihaako RKP pohjanmaalaisia vai pohjoiskarjalalaisia.

Käyttäjän tp83 kuva
Vesa-Matti Saarakkala

Kauhava lakkautuslistalla oli iso yllätys, sen tunnustavat kaikki. Kauhava ei ollut lakkautusuhan alla toisin kuin moni muu varuskunta. Kauhava tuotti heti myös arvion kustannuksista, jotka lakkautuksesta seuraisivat ja niitä ei ole pystytty kumoamaan. Myös miljoonien investoinnit Kauhavalle ovat olleet viime vuosina järjettömiä (mm. uusi muonituskeskus), jos se Kauhava pitempäänkin olisi listalla ollut. Kun ihan loogisesti pohditaan sitä, että Dragsvik putosi listalta syksyllä ja paketti oli jo tuolloin kasassa, niin sitä säästöpakettia piti lähteä paikkaamaan jollakin muulla varuskunnalla ja kovalla kiireellä, mikä näkyy puolutusvoimien omien laskelmien salaamisena. Kauhava siihen listalle sitten puolustusvoimissa nostettiin. Pohjanmaalla syntynyt nopea ja raju vastarinta sekä aktiivinen ja osaava hallinto vain taisi tulla yllätyksenä Kataisen hallitukselle ja Wallinille. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa ei koskettu puolustusmenoihin, joten tuo kysymyksenasettelu Dragsvikin, Kontiorannan ja Kauhavan välillä ei ole perussuomalaisten kannalta oleellinen. Voi olla, että kun prosessi jatkuu, saadaan vielä varmistus väitteelleni Kauhavan ja Dragsvikin paikanvaihdosta. Koska hallituksen/puolustusvoimien säästöpaketti on nyt kasassa, niin mikäli se avataan ja Dragsvik päätetäänkin lakkauttaa, niin jotakinhan sieltä lakkautuslistalta täytyy poistua.

Käyttäjän annamikkola kuva
Anna Mikkola

Kauhavalle puuhattiin jokunen vuosi takaperin muistaakseni jotain pohjoismaista tai eurooppalaista harjoituskeskusta - tai siis ajateltiin, että Kauhava voisi toimia sellaisena. Näistä suunnitelmista ei kai tullut oikein mitään (käsittääkseni hinnan takia), mutta niitä käyttivät esimerkiksi Paula Risikko ja muut vaalipiirin silloiset kansanedustajat perusteluinaan vuoden 2003 kirjallisessa kysymyksessään, jossa he olivat huolestuneita Kauhavan perusosaamisen siirtämisestä Tikkakoskelle ja siitä seuraavasta selkeästä uhasta, että Kauhavan ilmasotakoulu lopetetaan. Tähän aikaan asiasta on käyty keskustelua myös esimerkiksi sanomalehti Ilkassa.

Jotain aivan täysin yllätyksenä tuo ei ole mitenkään voinut tulla, jos asiaan on perehtynyt yhtään pidemmällä aikavälillä.

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti on täsmälleen saman kokoinen kuin Kataisen hallituksen ensimmäinen budjetti, eikä se siksi oikein tässä ajassa enää mitenkään toimi minkäänlaisena vaihtoehtona. Siellä ei ole säästetty yhtään mistään, eikä varsinkaan puolustusvoimien jo nyt myöhässä olevaa rakenneuudistusta tai sen tarvetta ole käsittääkseni siinä huomioitu. Päin vastoin, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja J. Niinistö näyttää muun puolueen ohella edustavan sitä linjaa, että puolustusvoimille ei ikinä pitäisi tehdä yhtään mitään (paitsi ruotsinkielinen joukko-osasto varmaan joutaisi mennä). Maanpuolustuksen uudistamisen ja säästöpaineiden edessä toteutettu Perussuomalaisten kielishow vaikuttaa tahattoman koomiselta, ja vertautuu vaikutuksiltaan kansituolien siirtelyyn Titanicilla.

Mikäli edustaja Saarakkala on pistänyt merkille, nyt ollaan synnyttämässä uusia talouslukuja sen pohjalta, että hallituksen ensimmäinen budjetti perustui aivan liian optimistisille arvioille. On pelko siitä, että nyt käytävät kehysneuvottelut perustuisivat nekin liian optimistisille arvioille. On myös sellainen mahdollisuus, että mikäli nyt vaikka Dragsvik otetaan uudelleen käsittelyyn, niin se on samalla koko uudistuspaketin ottamista uudelleen pöydälle. Eikä ainakaan sitä lisärahaa ole tulossa. Ongelmahan on tietysti siinä, että lain mukaan ruotsinkielinen joukko-osasto on oltava, ja muun muassa merivoimien komentaja on todennut ettei se mahdu Upinniemeen. Eihän sen ole pakko olla tietystikään rannikko-osasto, joten kaiketi merivoimia voisi heikentää lopettamalla Dragu kokonaan ja siirtämällä ruotsinkielinen joukko-osasto maavoimille Kontiorantaan. Win-win, eikö?

Käyttäjän tp83 kuva
Vesa-Matti Saarakkala

Kauhavalta siirrettiin Vinka-koulutus Tikkakoskelle, koska keskenään eri nopeusluokan koneiden ei katsottu voivan toimia enää Kauhavalla. No, nyt ollaan sitten siirtämässä Hawkit Tikkakoskelle Vinkojen seuraksi samalle kentälle. Mikä logiikka tässä on? Voit tietysti olla kovastikin perehtynyt tähän asiaan, mutta luotan nyt kuitenkin enemmän alueen toimijoiden näkemyksiin ja heillä paremmin muistissa tämä historiallinen argumentaatio. Tästä näkökulmasta katsottuna oma argumentaatiosi on pikemminkin koomista.

Mitä tulee vaihtoehtobudjettiimme, se on tasapainossa suhteessa hallituksen budjettiin. Kestää siis vertailun ajassa. Ja aivan kuten hallitus aikoo kehysriihessä tarkastella omia aiempia kantojaan, myös me teemme niin siis sen osalta, mitkä ovat talousnäkymät ja mitä siitä seuraa. Ei tässä mitään ihmeellistä ole. Elämme ajassa.

Juha Mattila

Kimmo Penttinen puhuu asiaa, kiitos tästä! Turhaa on pohtia eri konetyyppien keskinäistä suhdetta samalla kentällä, vinoilla mitä kukin viisi vuotta sitten olisi voinut jo jonkin varuskuntapaikan suhteen aavistella ja nimitellä puolustuksesta kiinnostuneita. Kyllä tämä ulkomainen kova rahan- ja takuidentarve ja kotimainen ylivarojeneläminen syövät meiltä jatkossa paljon muutakin tärkeää kuin armeijamme uskottavuuden.

Kyse olisi siis maanpuolustuksesta, eria asia miten omaksi sen kukin katsoo ja mihin päin nyt ylipäätään katsoo. Ilmansuuntia kun joillakin tuntuu olevan edelleen vain yksi. Perinteillä ei maata puolusteta, mutta tahtoa täytyy olla. Jos perinteet häviävät, mihin kyllä aktiivisesti pyritäänkin, niin ollaan tuuliajolla. Perinteet eivät vaan vaadi juuri jonkin osaston säilyttämistä, kriisissähän armeija lähtee tehtävänsä suoritukseen. Perinteet vaativat sen vuosisataisen perinteen tunnustamista, että tätä maata pitää ja kannattaa puolustaa. Eräs kapt. evp ihmetteli, miksi viime keväänä myytiin soppakanuunoita niin paljon, mutta joukkojen pienennys tähänkin vaikuttaa. Mutta valmiusjoukkoihin kuuluvan "joukko-osaston" ja myös "varuskunnan" lakkauttaminen kyllä jo ihmetyttää tälläistä tyhmää tykkimiestäkin! Eli nyt kyllä ollaan perusasioiden parissa, joista tässä touhotuksessa pitää muistaa pitää tiukasti kiinni.