*

Vesa-Matti Saarakkala

Sotien uhrauksia ei saa unohtaa

27.4.1945 on tärkeä päivä. Silloin viimeinenkin vieraan vallan sotilas poistui Suomen alueelta ja alkoi rauhan aika. Suomalaisten uhraukset toisen maailmansodan aikana olivat mittavat. Ilman sitä, että koko kansakunta olisi yhtenäisenä taistellut suurta ja mahtavaa hyökkääjää vastaan, Suomen historia olisi ollut toisenlainen.

Talvisotaan 1939 lähetettiin huonosti varustettu armeija. Verisestä sisällissodastakin oli kulunut vasta parikymmentä vuotta, mutta monet tärkeät yleistä hyvinvointia vahvistavat perusuudistukset oli jo saatu alulle.

1918 punaiset olivat nousseet aseelliseen kapinaan hallitusta vastaan. Suojeluskunnista tuli hallituksen eli ns. valkoisen Suomen joukkoja. Maata uhkasi paitsi sisäinen vallankumous, samalla myös suurella todennäköisyydellä myöhemmin luisuminen osaksi Neuvosto-Venäjää. Toisaalta Suomessa vallitsivat aidosti äärimmäisen epäoikeudenmukaiset yhteiskunnalliset olot, joiden takia punakapina sai taakseen ”puoli Suomea”.

Miten olisi suomalaisten käynyt, jos punakapinan seurauksena Suomen hallitus olisi antautunut? Entä, miten yhtenäinen Suomi olisi ollut Neuvostoliiton hyökätessä Suomeen 1939, jos Suomessa ei olisi saatu alkuun sosiaalisia uudistuksia ja maareformia? Nämä uudistukset olivat seurausta sisällissodasta.

Maailmalla on käynnissä jatkuvasti sotia. Kansainvälinen kriisinhallinta sekä todellisen perille menevän ja aidosti kehitystä lisäävän avun antaminen on tärkeää. Maailman ongelmat eivät ratkea, vaan pahenevat pakolaisuudella. Ongelmat on hoidettava paikan päällä.

Itse lähdin aikoinaan mukaan politiikkaan koulun historian tuntien innoittamana. Kun samaan aikaan 2000-luvun taitteessa ilmestyi vielä Sodan lehdet –niminen 52-osainen historiasarja, jonka jokaisen numeron luin, ei ihme, että mieleeni on iskostunut sotien merkitys.

Jokainen sota on omansa, mutta sodilla on myös yhtäläisyyksiä. Se tosiasia kannattaa muistaa, kun seuraamme median välityksellä eri maiden sisäisiä tai -välisiä konflikteja. Yhteiskunnallisia parannuksia ei kai missään ole saatu aikaan pelkästään rauhallisesti, antautumisesta puhumattakaan.

Rauhallisessa Suomessa tulisi tehdä politiikkaa, jolla ei edistetä yhteiskunnallista pirstoutumista ja eriarvoistumista. Uhka rauhalle ei tule vain ulkoa, vaan myös sisältä. Yhteisöllisyys ja kohtuullisen tasaisesti jakautunut materiaalinen hyvinvointi ovat tärkeitä. Politiikka, joka ei käytännössä ota huomioon tätä tosiasiaa, johtaa enemmin tai myöhemmin sotiin. Sotiemme uhrit eivät olleet turhia. Muistamme ja kunnioitamme heitä parhaiten, mikäli kaikista eliitin meille hahmottelemista reunaehdoista huolimatta uskallamme rakentaa oikeudenmukaista yhteiskuntaa syleilemättä liikaa maailmaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Juhani Putkinen

Kannattaa huomata myös se, että vuonna 1918 Suomen ja Venäjän välillä käytiin Vapaussota.

Venäjä toki yllytti osan suomalaisista vasemmistolaisista nousemaan kapinaan Suomen vapailla vaaleilla valittua eduskuntaa ja laillista hallitusta vastaan, sekä aseisti kapinalliset - mutta Vapaussotaa Venäjää vastaan ei saa unohtaa:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Vapau...

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

"Kannattaa huomata myös se, että vuonna 1918 Suomen ja Venäjän välillä käytiin Vapaussota."

Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja se johtuu siitä, että sodassa oli monta rintamaa ja osapuolta. Tuo lauseeseen voi lisätä MYÖS sanan.

Ei sota ollut pelkästään vapaussota, vaan samalla käytiin Suomen tulevasta hallinnasta verinen ja brutaali sisällissota, johon liittyy paljon erittäin ikäviä piirteitä ja täysin ylimitoitettuja kostotoimenpiteitä.

Nämä ovat pientä verrattuna venäjän omaan sisällissotaan, jossa punainen voittajaosapuoli saattoi likvidoida 30-40 000 ihmistä voitetuista kaupungeista. Kommunismi rakennettiin pakolla

En halua dissata missään määrin Juhanin tietotaitoa sotahistoriassa, mutta eihän nämä käsitteet ole vieläkään esim. tutkijoille yksiselitteisiä johtuen sodan syiden ja motiivien monikerroksisuudesta.

Toiset katsovat asioita sisällissodan näkökulmasta ja toiset näkevät sodan enemmänkin vapaussotana venäjästä. Totuus lienee jotain siitä puolestavälistä, mutta kahta sotaahan siinä oikeastaan käytiin.

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Suomi ja Venäjä ei ole koskaan olleet keskenään sodassa. Se on historian väärentämistä ja yleissivistyksen puutetta joka sellaista väittää.

Käyttäjän juhaa kuva
Juha Aaltonen

"Venäjä,Venäjän federaatio,ryssä,Neuvosto-Liitto..." Kaikki tarkoittaa tasan sitä samaa sylttytehdasta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset