Vesa-Matti Saarakkala

Räsänen käyttää kuntien talousahdinkoa perusteena pakolaispolitiikalle

Sisäministeri Päivi Räsänen on ollut viimeisen vuoden aikana suuren valiokunnan kuultavana useita kertoja koskien EU:ssa hahmotteilla olevaa yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Olen kokouksissa toistuvasti kysynyt Räsäseltä, mitä EU:ssa tarkoitetaan esimerkiksi ns. solidaarisuudella, joka käsitteenä on usein esiintynyt valiokunnille annettavissa selvityksissä koskien turvapaikkapolitiikkaa. 

 

Vastaukseksi on aina saatu, että jokainen jäsenmaa päättää toistaiseksi itse turvapaikkapolitiikastansa ja vastaanotettavien pakolaisten määrästä, eikä solidaarisuudella tarkoiteta esimerkiksi sitä, että me ottaisimme vastaan sellaisia turvapaikanhakijoita, jotka ovat ensin saapuneet johonkin toiseen EU-maahan, kuten Italiaan. Pikemminkin on annettu ymmärtää, että me tukisimme nykyistä enemmän EU:n ulkorajavalvontaa, jottei EU:n alueelle pääsisi niin paljon laittomia siirtolaisia.

 

Nyt ministeri Räsänen ehdottaa, että tätä periaatetta lähdettäisiin kiertämään siten, että Suomi kasvattaisi väestömme kokoon suhteutettuna jo ennestään isoa kiintiöpakolaisten määrää, jota hallitus nosti jo viime vuonna väliaikaisesti. Räsänen vetoaa mm. kuntien kasvaneeseen halukkuuteen ottaa pakolaisia vastaan. Käsittääkseni halukkuus perustuu kuitenkin pakolaisista kunnille maksettaviin tukiin, mikä kertoo ennemminkin kuntien epätoivoisesta taloustilanteesta kuin mistään asenneilmapiirin muutoksesta tai yleisemmästä halusta muuttaa pakolaispolitiikkaamme väljemmäksi. Vastuu pakolaispolitiikasta ja yhteiskuntapolitiikasta ei ole kunnilla, vaan ensisijaisesti valtiolla, jonka tehtävä on suorittaa kokonaisarvio asiassa. Viime kädessä asia kuuluu eduskunnalle.

 

Räsänen puhui YLE:n haastettelussa, että kuntien tilannetta on käytettävä hyväksi pakolaispoliittisia ratkaisuja tehtäessä. Minusta pakolaispolitiikka ei voi perustua kasvaviin tulonsiirtoihin kunnille, vaan aitoon haluun auttaa. Jos sitä löytyy ilman lisärahaa, puolestani kunnat voivat ottaa vastaan pakolaisia omia kunnallisverojaan nostaen, mutta lisärahaa ei pidä jakaa ja myös EU:n puitteissa on syytä pitää kukkaron nyörit kireällä, sillä kyse on veronmaksajien yhteisistä rahoista.

 

Suomi kantaa vastuunsa maailman ongelmista jo ennestään väestöömme suhteutettuna suurella 750 henkilön pakolaiskiintiöllään ja meille voivat turvapaikanhakijat hakeutua siinä missä muihinkin maihin ja heidän hakemuksensa prosessoidaan asiaan kuuluvalla tavalla. Etelä-Euroopan mailla on sijainnista johtuen omat ongelmansa, etunsa ja vahvuutensa ja niin vastaavasti myös meillä. Suomi pienenä ja taloudellisesti lähes Euroopan pahiten taantuvana maana ei voi määräänsä enempää rahoittaa toisten maiden ongelmien hoitoa. Oma kantani on, ettei pakolaiskiintiötä pidä kasvattaa Räsäsen ehdottamalla tavalla. Jos hallitus päätyy kasvattamaan pakolaiskiintiötä, tulee siinä tapauksessa vastaavasti Suomen turvapaikkapolitiikkaa kiristää.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän jarilindstrom kuva
Jari Lindström

"Minusta pakolaispolitiikka ei voi perustua kasvaviin tulonsiirtoihin kunnille, vaan aitoon haluun auttaa. Jos sitä löytyy ilman lisärahaa, puolestani kunnat voivat ottaa vastaan pakolaisia omia kunnallisverojaan nostaen, mutta lisärahaa ei pidä jakaa ja myös EU:n puitteissa on syytä pitää kukkaron nyörit kireällä, sillä kyse on veronmaksajien yhteisistä rahoista."

No niinpä! Laitetaan kunnan talous kuntoon ottamalla x määrä pakolaisia. Valtiohan maksaa siitä ja kunta tekee "businessta".

anita frisk

Mikäli olen oikein ymmärtänyt, käytäntö nykyään on sellainen että kunta ottaa vastaan niin pakolaisia kuin turvapaikan hakijoita ja muuta kotoutettavaa populaa. Kun valtion tuki neljän vuoden kuluttua lakkaa, niin siihen usein lopahtaa kunnan mielenkiintokin mikäli ko. henkilöt siirtyisivät kunnan nettokustannettaviksi. Aika suuri osa sitten siirtyy pk-seudulle koska siellä on ennestään omanmaalaisia. Ja pk-seutu ei tietenkään saa näistä valtiolta mitään kun kunnat ovat jo hienosti hoitaneet kotouttamisen. Kukin tavallaan.

Aika monet maat ovat sitoutuneet ottamaan kiintiöpakolaisia, mutta eivät ole sopimuksia noudattaneet. Suomen 750 kiintiöläistä ei ole mielestäni liian suuri. Mutta edelleenkään en ymmärrä, miksi tänne halutaan ennen kaikkea nuoria islaminuskoisia miehiä. Kiintiöpakolaiset käydään valitsemassa pakolaisleireiltä. Montako prosenttia valitsijoista on miehiä?

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Maailmassa on valtava määrä ihmisiä, jotka kärsivät joillakin leireillä. Meidän suomalaisten velvollisuus on auttaa heitä ja ottaa vastaan pakolaisia tänne maahan, joka on rikkaampi kuin koskaan ennen.
Päivi Räsänen on aivan oikeassa, mutta hänen esittämänsä luvut ovat aivan liian pieniä.

Räsänen esittää lisäykseksi ainoastaan kolmea sataa. Tämähän ei riitä mihinkään. Suomen tulee ottaa vastaan pakolaisia ainakin 5000 vuosittain tai mieluummin 10000. Eikä tuokaan ole paljon saati sitten lähellekään Suomen mahdollisuuksia.

Eikö kokoomuksen Jyrki Katainen sanonut kokoomuksen kannan, joka oli jotain 200.000 kymmenessä vuodessa? Suomen asukkaat vanhenevat ja me tarvitsemme nuorempaa työväkeä. Tämähän oli peruste. Tosin siitä puuttui ajatus, että pakolaisetkin vanhenevat, mutta kuitenkin Suomi tarvitsee lisää ihmisiä ja paljon sekä nopeasti. Ensi vuonna siis 20.000 pakolaista on tervetulleita, mikäli kokoomus niin haluaa.

Toimituksen poiminnat