*

Vesa-Matti Saarakkala

Kehysriihen rakennuspuut ja muistilista

Hallitus kokoontuu lähipäivinä vaalikauden puolivälitarkasteluun ja hartaasti odotettuun kehysriiheen. Sytykkeitä riittää, odotukset ovat tapissa ja jännitys kohoaa. Ennakkotietojen perusteella on lupa odottaa kovia aikaansaannoksia ja tärkeitä tuloksia. Uskoa ainakin pitäisi olla, kun Suomen talous on lähtenyt nyt perussuomalaisten hallituskaudella selkeään kasvuun.

 

Riihen tärkein teema on yhä edelleen Suomen julkinen talous. Fokus on pidettävä tiukasti siinä. Hallituspuolueet hyvässä hengessä varmasti pitävät yhdessä kiinni sovituista linjauksista, jotta vastuuton oppositio ei pääse suistamaan raiteilta lupaavasti liikkeelle saatua Suomi-junaa.

 

Toimenpidelistalla ovat työministeri Lindströmin johdolla työllisyystoimet työllisyysasteen nostamiseksi ja kaikkien pitämiseksi mukana/kiinni yhteiskunnassa, jolloin myös syrjäytyminen ja siitä koituvat kulut vähenevät ja rajuilta lisäleikkauksilta ja veronkorotuksilta vältyttäisiin. Poliittisen lakkoinnon lietsominen ei onneksi näytä tempaavan kovin isoa joukkoa painamaan peräpäätä penkkiin. Suomalaiset eivät innostu Etelä-Euroopan meiningistä, ja 1970-lukukin meni jo jokin aika sitten.

 

Mahdolliset pienet lisäpanostukset tulee omasta mielestäni suunnata mm. syntyvyyden kasvattamisen tukemiseen, omaishoitoon sekä poliisille ja rajavartiostolle. Näin vastataan aikamme haasteisiin. Tehottomia yritystukia voitaisiin vastaavasti leikata. Turvapaikkapolitiikka on pidettävä luonnollisesti kireänä ja päätetyt toimet laitettava huolellisesti täytäntöön, jotta Suomi ei houkuttele turvapaikkashoppailijoita ja maassa säilyy laki ja järjestys eikä kumousvoimille anneta elintilaa. (Hallinnollisten toimenpiteiden lisäksi syytä muistaa kadulla liikkuessa pidättäytyä antamasta taskurahaa ulkomaalaisille kerjäläisille ja kaljarahaa pummeille. Kaikkien poliitikkojen myös pidättäydyttävä tarjoamasta asumuksiaan kaiken maailman turvapaikanhakijoiden majoittamiseen, jottei käy kuten syksyllä 2015.)

 

Valtiolla on velkaa laskentatavasta riippuen noin 116 miljardia euroa ja tänä vuonna valtion budjetista noin 10 % rahoitetaan velalla. Valtion velka on lähes tuplattu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Paikallishallinnon velkamäärä on yhteensä n. 20 miljardia euroa. Sekin on tuplattu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lisäksi 2020-luvulla Suomen huoltosuhde nousee 38 prosentilla siten, että kun lapsia ja eläkeikäisiä on nyt 53 sataa työikäistä kohden, on heitä vuonna 2025 arviolta 73, joten työikäisten työtuloja on saatava lisää ja julkisia menoja vähennettävä tai ajaudumme pohjolan Kreikaksi 2020-luvulla.

 

Tässä kehysriihen rakennuspuut ja muistilista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän karikulmala kuva
Kari Kulmala

Kirjoittaja on aivan oikeassa mm. yritystukien osalta. Toisin keskusteluun mukaan myös kuljetustuet, mitkä ovat erittäin tärkeitä itäisessä ja pohjoisessa Suomessa. Kuljetustuet ovat vaarassa loppua tämän vuoden lopussa.

Kuljetustukien tarkoituksena on alentaa syrjäisemmillä alueilla toimivien pk-yritysten pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia korkeita kuljetuskustannuksia merisatamiin ja siten parantaa yritystoiminnan sekä työllistämisen edellytyksiä nillä alueilla.

Tuki on elinehto vientiteollisuudellemme kilpailussa esimerkiksi ruotsalaisia kilpailijoitamme vastaan. Olemme paljon haastavammassa asemassa heihin nähden, koska etäisyydet merisatamiiin ovat pidemmät kuin heillä. Mielestäni kuljetustuista tulisi tehdä jo puoliväliriihessä pitkäjänteinen poliittinen linjaus ja ne tulee ehdottomasti säilyttää.

Käyttäjän tp83 kuva
Vesa-Matti Saarakkala

Kolleegalta erittäin tärkeä huomio. Suomi on saari.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset