*

Vesa-Matti Saarakkala

Kummanko oluen ostaisit?

Hallituksen esitys alkoholilaiksi on eduskunnassa. Lain käsittelystä poikkeuksellisen tekee se, että hallituspuolueiden kansanedustajille on annettu vapaat kädet sen suhteen, sallitaanko jatkossa myös 4,8 - 5,5 -prosenttisten alkoholituotteiden myynti päivittäistavarakaupoissa vai ei. Asia on puhtaasti yksittäisten kansanedustajien käsissä, jos myös opposition edustajilla on vapaat kädet.

 

Jos nelosolut tulee kauppoihin, on arveltu siitä tulevan houkutteleva vaihtoehto keskioluelle ja alkoholin kokonaiskulutuksen kasvavan kulutuksen vahvenemisen kautta usealla prosentilla, sillä halvimman nelosoluen vero on nyt vain n. 9 senttiä enemmän per 0,33l juomapakkaus kuin halvimman keskioluen, ja nelosoluen hinnan arvioidaan tippuvan Alkon hintoihin nähden n. 40 %, kun myyntivolyymit kasvavat. Saatavuus kasvaisi 355 Alkon myymälästä yli 5300 myyntipisteeseen. 

 

Tällä hetkellä pienpanimoilla on hyvä markkinarako nelosoluiden välisessä kilpailussa, kun myyntivolyymit ovat pienemmät ja hinnat korkeat keskiolueen nähden, mutta kun volyymit nousevat, pienpanimoiden suhteellinen kilpailuasema voi heikentyä, sillä isojen panimoiden volyymituotteet halpenevat huomattavasti enemmän kuin pienten. Kun suurpanimoiden tuotearsenaali laitetaan pienpanimoiden tuotteiden viereen kaupoissa, jokainen voi arvata, miten hintaa painottavat kuluttajat toimivat. Koko markkina muuttuu. Kalliiksi tulisivat yhteiskunnalle ehkä vain joihinkin kymmeniin jäävät lisätyöpaikat osassa pienpanimoita yhteiskunnallisiin kustannuksiin nähden.

 

Suomessa kulutetaan 100-prosenttiseksi muutettuna alkoholista n. 49 % oluena, ja perusteena kaupassa myytävän alkoholin prosenttirajan nostolle onkin käytetty ennen kaikkea oluen matkustajatuonnin hillitsemistä etenkin Virosta. Tosiasiassa alkoholin matkustajatuonti oli uunituoreen tilaston mukaan lokakuussa alimmillaan kymmeneen vuoteen ja siitä väkeviä juomia on noin kaksinkertaisesti verrattuna olueen, kun juomat muutetaan 100-prosenttiseksi alkoholiksi. Suomessa juodusta oluesta arviolta 6-7 prosenttia on ulkomailta haettua.

 

Heinäkuussa Viro korotti olutveroa 70 prosentilla ja kun vanhat olutvarastot on myyty loppuun, näkyy korotus täysimääräisenä myös kuluttajille. Jos keskiolut kelpaa, on hinnanero 24-packissa Viron nelosolueen verrattuna enää pari euroa, ja kun Viro panee täytäntöön kaikki tulevat veronkorotukset, on olutsalkun hinta noussut silloin Virossa n. 6 eurolla.

 

Halvin keskiolut maksaa Suomessa kaupassa 0,68 euroa plus pantti ja hallituksen tuoreen veronkorotusesityksen perusteella sen hinta tulisi nousemaan 7 senttiä tölkiltä eli hinta nousisi n. 75 senttiin tölkiltä. Samaan aikaan halvimman nelosoluen veroa ollaan nostamassa vain 7,5 sentillä per pullo, vaikka sen ulosmyyntihinnan arvioidaan putoavan Alkon edullisimmasta pantittomasta hinnasta eli 1,43 eurosta kaupoissa vähintään 0,86 euroon. Jos keskiolut maksaisi kaupan hyllyssä jatkossa 0,75 euroa + pantti ja halvin nelonen alle 0,94 euroa + pantti, kummanko ostaisit?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Oluessa on kyllä muitakin kriteereitä kuin prosentit ja hinta. Muutenkin päätös oluen vahvuudesta kuuluu panimomestareille, ei poliitikoille.

Jos kauppoihin todella halutaan monipuolinen olutvalikoima, sitten pitää vapauttaa kaikki oluet, belgialaisiin 10% luostarioluisiin asti. Mikäli tähän ei ole valmiutta, pitää prosenttiraja jättää nykyiselleen, jolloin tömäkämmät olet haetaan edelleen Alkosta. Nimittäin riskinä tässä näpertelyssä on, että laajin valikoima jatkossa on 5,5-prosenttisia oluita, jolloin keskioluissa ja sitä miedommissa oluissa tarjonta on hyvin suppea.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Jaa, minulle riittää 1 tai pari Kozelia saunaolueksi ja sama mikä prosentti kunhan maistuu samalle. Siinä taitaa olla 4 paikkeilla. Sitten jos tarvihtisi tissutella kaljapöhnässä luultavasti sellainen 3-4% on riittävä, pysyy pienessä sievässä mutta ei kajaha päähän. Sitten jos pitäisi pikakänni ottaa niin prosentit kun nousee 6-9 välillä ei montaa tarvihe juuva. Viinissähän on vähän toistakymmentä. Porukkasaunailloissa 4-5% ylittävä alkaa olla jo sitä tasoa että känniset sammuu kesken illan. Taasen janojuomaksi riittää entivanhanen kakkosolut,,siinä ei tainnut paljoa prosentteja olla. Vähän ottavalla hinnalla ei väliä, paljon käyttävällä hinta vaikuttaa.

Eli halvalla hyvää pitäisi olla, sellainen laki siis. :)

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Viro on perumassa korotusta. Verotulot ovat arvioita vähäisemmät mitä arvioivat.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Kun suurpanimoiden tuotearsenaali laitetaan pienpanimoiden tuotteiden viereen kaupoissa, jokainen voi arvata, miten hintaa painottavat kuluttajat toimivat."

Niin, tätä parempihan on selvästi nykytilanne, jossa ne pienpanimot eivät pääse lainkaan sinne kaupan hyllylle?

"Jos keskiolut kelpaa, on hinnanero 24-packissa Viron nelosolueen verrattuna enää pari euroa..."

Ajatella, omenoiden hinta on ihan eri kuin appelsiinien. Mitähän melonit sen jälkeen maksaa?

"ja kun Viro panee täytäntöön kaikki tulevat veronkorotukset, on olutsalkun hinta noussut silloin Virossa n. 6 eurolla."

ja hinta samaan tuotteeseen Suomessa on silloin?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Vastaus kysymykseen on että ostaisin kolmosoluen, jos olisin bulkkiolutta ostamassa. Ihan samalla tavalla kuin ostan useimmiten kolmosoluen baarista vaikka vieressä olisi nelostuoppi tarjolla.

Jos taas haluan maistella erilaisia pienpanimo- tai erikoisoluita, ei sen sisältämällä alkoholimäärällä ole mitään merkitystä minulle.

Kummallista että näin yksinkertaisesta asiasta on saatu tehtyä näin monimutkainen.

Käyttäjän tp83 kuva
Vesa-Matti Saarakkala

Virosta suomalaiset matkustajat tuovat mieluummin nelosta. Eli vaikka juuri sinä olisitkin "keskarimiehiä", näin ei todennäköisesti olisi monen muun kohdalla asianlaita. En toki odota, että juuri tässä blogini kommenttikentässä kovinkaan moni tulisi "jääkaapista ulos" ja ilmoittaisi kiskovansa keskioluen sijaan nelosta.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Vähän myöhässä ja tietenkään ei voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä omasta käyttäytymisestä muiden käyttäytymiseen. Mutta:

Tuonko Virosta olutta, riippuu siitä, viitsinkö alkaa kantamaan 24 tölkin salkkua. Usein en viitsi. Mutta jos tuon, tuon todennäköisesti nelosta, koska keskiolutta nyt saan ruokakaupastakin. Lisäksi suhteellinen hintaetu on nelosessa parempi. Mutta se nelonen menee sitten 'säästöön', mistä sitä käytetään tilanteen mukaan.

Sama pätee pitkälti muihinkin alkoholijuomiin. Tuon tax-free hinnalla mieluummin viskiä, konjakkia, brändyä, armanjakkia, rommia jne. mieluummin kuin viinejä. Taas se suhteellinen hintaetu. Alkosta saa kyllä viinejä ihan hyvin, joten tax-free viinin on oltava erityisen hyvää, ei välttämättä halpaa.

Mutta tämä nyt on lähinnä oma päätöksentekopuuni. Joka tapauksessa olen ehdottomasti myös viinien vapauttamisen kannalla. Oikeastaan olisin valmis tuomaan kaikkien alkoholijuomien osalta myyntipäätöksen kauppiaalle ja ostopäätöksen asiakkaalle. Lakien puitteissa tietenkin, joten alle 18-vuotiaat jäisivät edelleen kuivin suin.

Käyttäjän Minnamaarialax kuva
Minna-Maaria Lax

Olut ostetaan maun perusteella. Prosentteja ei tule katsottua. Mutta on tätä farssia hauska seurata.

Jos joku jaksaa juoda kuusi nelosolutta, saman pöhnän saa seitsemällä kolmosoluella! On siinä strateginen ero.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Molemmat kusettavat sinua samalla tavalla. Vähän sama juttu kuin persujen ja sinisten kohdalla.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Sininen on ainakin ruokakaupoissa se laimeampi versio, vähän kuin muut mutta plissumpi ja jättää vetisen jälkimaun.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Mutta kyllä karmeeta olisi jos olut olisi vihreetä :)

Timo Ala-Harja

Uimonen on saanut sotkettua tähänkin ne persut.Älytöntä

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ottamatta sen kummemmin kantaa blogitekstiin ja esitettyyn kysymykseen toteaisin, että 90-luvun laman aikana kansa siirtyi pubikaljoissa pitkälti pois nelosesta ja siirtyi tilaamaan edullisempia kolmostuoppeja.

Tämä kutyymi jäi jäljelle laman päättymisen jälkeenkin ja melko lailla pätee nykyäänkin.

Eli nelosen saatavuus ei ole olennainen valintakriteeri lainkaan.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Olin tuolloin aktiivisessa baari-iässä. Siirtymä nelosesta kolmoseen tapahtui ainoastaan siksi, että kolmoskaljan verokohtelu muuttui sitä voimakkaasti suosivaksi. Ennen veromuutosta keppanaa oli vaikea edes löytää baareista.

Käyttäjän TapioAngervuori kuva
Tapio Angervuori

Ennen sinun ja minunkin aikaa kylän kioskilta sai vain I- tai II -olutta. Pirtua sai kioskin kulman takaa varmaankin.

Käyttäjän JannePIkheimo kuva
Janne Ikäheimo

En ostaisi kumpakaan, koska tuohon hintaan irtoaa vain vähäisistä aineksista keitettyä kuraa. Sen sijaan voisin olla valmis maksamaan esim. belgialaisen Cantillon-panimon spontaanikäytetyistä oluista (yleensä 5% ABV) vaikkapa 7 euroa per 0,375 pullo. Kas, kun se tosiaan on se maku joka ratkaisee ostopäätöstä tehtäessä eikä hinta.

P.S.Oluen veroluokat poistuivat vuoden 1994 alusta, mutta eipä tässä farssin puolelle menneessa alkoholilain uudistamiskeskustelussa ole tähän mennessäkään faktat paljoa painaneet.

Juha Hämäläinen

Täydellistä resurssien haaskausta tällaisen miettiminen eduskunnassa. Jätetään päätös panimoille ja kaupoille mitä hyllyissään pitävät ja asiakkaat äänestävät rahoillaan.

Mielestäni asia ei millääm tavoin kuulu valtiovallalle modernissa länsimaassa. Mutta mehän emme sellainen vielä ole.

Käyttäjän tp83 kuva
Vesa-Matti Saarakkala

Kyllä se kuuluu, koska julkinen sektori vastaa meillä Suomessa myös käytännössä alkoholihaitoista. Emme tee alkoholipolitiikkaa missään tyhjiössä.

Juha Hämäläinen

Julkinen sektori ei vastaa mistään mitään vaan veronmaksaja. Oluen alkoholipitoisuudella ei ole mitään vaikutusta kansanterveyteen. Kansa ottaa kännit halutessaan.

Poliitikot ovat onnetonta lusmusakkia, jotka luulevat tällaisen hienosäädön muuttavan jotain. Jos alkiholin haittoja halutaan vähentään niin käytöstä aletaan rankaisemaan tuntuvasti. Ryyppäävän yksilön sairaseläkemaksuja nostetaan tai tehdään muita tuntuvia toimia.

Käyttäjän tepimast kuva
TEUVO MAST
Timo Jääskeläinen

Kukas se siellä hallintoneuvostossa istuu? Vesa-Matti vastustaa promillerajan nostamista siksi, että omat bonukset menee, koska Alkon myynti vähenee jos tämä kauhea promillerajan korotus toteutuu.

https://www.alko.fi/alko-oy/uutishuone/ajankohtais...

Käyttäjän tp83 kuva
Vesa-Matti Saarakkala

Saan nyt ja jatkossakin saman korvauksen kokousta kohden riippumatta siitä mitä mieltä olen kansanedustajana ja riuppumatta siitä tuleeko neloset kauppoihin. Hallituksen esitys ei ylipäätäänkään Alkon monopolia romuta. Pitäydytään siis asia-argumenteissa, jotka ovat kirjoituksessani sellaiset, ettei niitä pysty käytännössä kukaan kumoamaan. Sitten turvaudutaan näihin yrityksiin lyödä vyön alle.

Käyttäjän JarmoPeltola kuva
Jarmo Peltola

Olutta juodaan maun vuoksi, prosentteja hyvissä oluissa on viidestä ylöspäin.

Juopot, sivistymättömät, tietämättömät ja muut marginaali-ihmiset valitsevat oluensa alkoholiprosentin mukaan.

Käyttäjän tp83 kuva
Vesa-Matti Saarakkala

Tutkimusnäyttö alkoholipolitiikasta ja ihan arkiset huomiot kaupan kassajonojen peruslagermonipakkauksista kerovat kuitenkin jotain ihan muuta. Ja jos ottaa makuasioita huomioon toisesta nautinnosta eli ruoasta, niin kyllä minäkin pidän sisäfileestä enemmän kuin jauhelihasta, mutta siitä huolimatta ostan jauhelihaa enemmän, vaikka voisin ostaa sisäfileetä. Ja veikkaanpa näin tekevän enmmistön suomalaisista. Kulinaristit ovat kansan keskuudessa vähemmistössä. Pääosa kansasta on hiljaa ruoka- ja juomaostoksistaan/tottumuksistaan, mutta tilastot kertovat kyllä ainakin alkoholin osalta totuuden.

Käyttäjän JarmoPeltola kuva
Jarmo Peltola

..no laitatko jotain faktaa tuohon väitteeseesi tilastojen kertomasta, vai mennääkö tässä fiiliksillä?

Käyttäjän JarmoPeltola kuva
Jarmo Peltola

No laita linkki tilastoihin johon viittaat.

Käyttäjän VivianLaukka kuva
Vivian Laukka

Menikö ohi uutinen, että Viro on perumassa veronkorotukset, koska se on voimakkaasti vaikuttanut alkoholin myyntiin Virossa - eikä Viro halua matkailun siirtyvän Latviaan.

Mulle se nyt on ihan sama mitä pässit päättää. Alkoholin kulutus vähenee koko ajan, mutta nuorten keskuudessa kannabiksen kulutus on noussut voimakkaasti. Siitä ei tietenkään voi tehdä verollista tuotetta, että valtio saisi lisää rahaa kassaan ja asettaa samoja sääntöjä kuin alkoholille: Ei saa ajaa vaikutuksen alaisena, ja vain täysi-ikäiset saisivat ostaa sitä...

Onhan se nyt helvetin hienoa seurata kuinka suomalaisten rahat viedään Viroon ja muualle rajojen ulkopuolelle.
Urpilainen sanoi käsittääkseni pari vuotta sitten, että alkoholiveron korotus ei vähennä myyntiä - Eipä. Myynti on vain laskenut Suomessa ja kiinnostaisi tietää, että onko lisääntyvät veronkorotukset jonkun mielestä hyvä lääke saada lisää verovaroja tuotteesta jota haetaan ulkomailta ja jonka oma myynti rajojen sisällä ei vedä?

Jari Koiksniemi

Alkoholikaupan vapautus päästää Suomen kansan vuosikymmeniä kestäneestä alkoholipoliittisesta ikeestä. En ole kertaakaan lukenut Alkon hallituksen tai hallintoneuvoston jäseneltä kriittistä kantaa valtion alkoholimonopoliin, miksihän? Suomi kuuluu EU-valtioihin mutta Alkon monopolin puolustaminen kieltolain hengessä on rakentanut Suomeen henkisen muurin ja tehnyt alkoholipitoisista nautintoaineista tabun. Kaksinaamaisesta alkoholipolitiikasta vapaa EU vieressä, suomi kuuluu siihen myös. Kansanterveyden linnoitus, valtion alkoholimonopoli on pian historiaa, kuten myös alkoholipoliittinen jeesustelu.

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo

Alle prosentin nostolla ulkomaiset oluet jyräävät suomalaiset pienpanimo oluet ruokakaupassa? Nykyinen tilanne lienee hyvä ja kun 4,7 prosentista siirrytään 5,5 prosenttiin, tapahtuu ulkomaisten oluiden rynnistys joka tukahduttaa suomalaisten panimoiden myynnin? Ihanx totta?

Käyttäjän tp83 kuva
Vesa-Matti Saarakkala

Blogini tähänastiset kommentit ovat hyvä esimerkki siitä, että asiasta meuhkaavat ovat äänekkäitä, eivät vetoa faktoihin, vaan tunteisiin ja hiljainen enemmistö ei tähän keskusteluun puutu.

Juha Hämäläinen

Kyllä tutkimatta on selvää, että humalahakuinen henkilö ostaa ja nauttii jotain juomaa riittävästi, joka tuottaa sen tavoitellun humalan. Mitään hiustenhalkomista ei kannata oluen yhden prosentin heitosta alkoholimäärän suhteen tehdä. Sellaisen tutkiminen jo kertoo, ettei tutkija ymmärrä mihin turhaan puuhaan ryhtyy.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Itse ostan keppanapullon kerran vuodessa joulusaunaan. Muulloin en osta kumpaakaan.

Siideriä ostelen kyllä joitain pulloja pitkin vuotta, silloinkin kriteerinä on maku eikä prosentit. Punaviiniä ostan pullon viikossa enkä silloinkaan kurki prosentteja, vaan mielihalun mukaan joko rotevaa ja kehittynyttä tai marjaisaa ja raikasta. Ja luomua mieluiten.

Enkä äänestä kansanedustajaa, joka äänestää alkoholilain uudistusta vastaan. Oluet eivät minua kiinnosta vähääkään, mutta jos polku viinien vapauttamiseen riippuu tästä, pidän tätä pikkuaskelmaa siinä tapauksessa tärkeänä.

Käyttäjän TapioAngervuori kuva
Tapio Angervuori

Miksi juot fermentoitua rypälemehua? Osta sieltä toisesta hyllystä rypäleistä puristettua tuoremehua, jossa marjaisena on viinin makua myös. Muuten, monissa maissa juovuttavat aineet ryöpätään viinistä pois lämmittämällä juomaa.

Harri Ikonen

#12 #27
Juha Hämäläinen on aivan oikeassa. Tulee aivan sellainen tunne, että poliitikot kuvittelevat joutuvansa maksamaan alkoholihaitat omasta pussistaan. Voin kertoa, että ne ovat meiltä nyhdettyjä euroja.
Ja onhan siinä maussa selvä ero ainakin kotimasilla bulkkilaagereissa kolmosen ja nelosen välillä. Vaikka itse en ole kymmeneen vuoteen ostanut Suomesta pulloakaan olutta, enkä osta tulevaisuudessakaan, on tähän lakiin saatava nuo kaavaillut korjaukset.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset