Vesa-Matti Saarakkala

Maakuntauudistus Etelä-Pohjanmaan kohtalon kysymys

Eduskunnalla on parhaillaan kätilöitävänään massiivinen maakuntasote-uudistus. Voidaan puhua vuosisadan hallinto- ja demokratiauudistuksesta. Synnytystuskat ovat luonnollisia ja uudistus voi vielä viime metreillä hajota perustuslakivaliokunnassa, mikäli maakuntapohjaiseen soteen liittyvää valinnanvapautta ei käytännössä kyettäisi panemaan toimeen.

 

Perustuslakivaliokunta ja sen käyttämät asiantuntijat ovat paljon vartijoina, sillä on totta, että sote-palveluiden uudistus on kiireellinen, mutta kiireellä ei voi perustella uudistusta, jos sisältö osoittautuisi käytännössä toimeenpanokelvottomaksi. Silloin lusikka pitäisi ottaa kauniiseen käteen ja muokata valinnanvapaus realistiseksi. Jos korjaustarpeet ovat isoja, kesäkuun takaraja tulee vastaan liian pian, mikä tarkoittaisi vähintäänkin maakuntavaalien siirtymistä keväälle 2019. Toivoisin, että kaikki puolueet voisivat tuossa tilanteessa tulla perustuslakiseulan läpäisevän maakuntapohjaisen aluejaon taakse ja sen kylkeen sorvattaisiin parlamentaariselta pohjalta hallittu valinnanvapaus, jolla lisätään tervettä kilpailua parantaen sillä palveluita.

 

Jos koko maakuntauudistus kaadettaisiin valinnanvapausähkyyn, kuten kokoomus on uhonnut, olisi tilanne Etelä-Pohjanmaan osalta dramaattinen. Jos hallitus samalla kaatuisi, on varsin todennäköistä, että seuraavan hallituspohjan muodostaisivat vaalien kautta Sdp, kokoomus, vihreät ja Rkp. Se tarkoittaisi, että maahan tulisi todennäköisesti 5, korkeintaan 12 sote-aluetta ja Seinäjoen seudusta ja Etelä-Pohjanmaasta tulisi hallinnon osalta Tampereen takamaata, jonkinlainen renkimaakunta ja susiensuojelualue. Voimakas Vaasan vaalipiirikin saattaisi hajota kahtia kun Keski-Pohjanmaa liitettäisiin Pohjois-Pohjanmaahan.

 

Eteläpohjalaiset ovat parhaimmillaan, kun saamme itse rauhassa huseerata ja häärätä omalla markillamme, mutta siitä ei hyvä seuraa, jos joudumme kartano-Suomen pompoteltaviksi. Seinäjoki ehkä pärjäisi, mutta muulle maakunnalle maakuntauudistuksen kaatuminen soteineen olisi kohtalokas potku takaraivoon.

 

(Kirjoitus on julkaistu Seinäjoen Sanomissa 21.3.2018)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Maakuntien määräksi riittää 9-12, 18 on kättelyssä liikaa sekä toimintakyvyiltään eriarvoisessa asemassa keskenään. Tätä tosiasiaa on vaikea arvoisan kansanedustajankin ehdotetussa maakunnassa tunnustaa.

Käyttäjän tp83 kuva
Vesa-Matti Saarakkala

Maakuntien määrä 18 on nykytilanteeseen nähden tässä uudistuksessa vähäisimpiä huolia, jos olet seurannut asiantuntijamielipiteitä. Maakuntien määrään 18 uudistus ei asiantuntijapalautteen mukaan missään nimessä kaadu.

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner

Sanottakoon, että Etelä-Pohjanmaa on yksi nykyisen SOTE-maakuntamalli uudistuksen häviäjistä rahoituksen osalta ja Seinäjoen kaupunki, joka nyt vaan on maakunnan tulevaisuuden paras tae, ei ole käsittääkseni erityisen innostunut uudistuksesta.

Käyttäjän tp83 kuva
Vesa-Matti Saarakkala

Olet tainnut eksyä lukujen osalta riviltä. Etelä-Pohjanmaan rahoitusasema on yksi stabiileimpia tässä. Itselläni tässä edessä tuore asiantuntijalausunto. Valitettavasti ei vielä julkinen, mutta sama kaavio löytynee valtiovarainministeriön verkosta.

Käyttäjän niklaschristianrenner kuva
Niklas Renner

Väitteeni perustuu esillä olleisiin VM laskelmiin vuoden takaa. Kyseistä taulukkoa olen nähnyt myös tämän vuoden uutisoinnissa. Toki tuo nyt on vain yksi ulottuvuus koko uudistuksessa. Jos sinulla on nyt tai myöhemmin antaa linkkiä tähän E-Pohjanmaan rahoitusasemaan, niin mielenkiinnolla käyn sen läpi. Voinko jo kysyä tahoa, joka on mainitsemasi lausuntosi takana?

https://yle.fi/uutiset/3-9502719

Käyttäjän tp83 kuva
Vesa-Matti Saarakkala Vastaus kommenttiin #8
Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> sillä on totta, että sote-palveluiden uudistus on kiireellinen

Ei ole kiireellinen. Hallitus vain haluaa puskea hallitusohjelmansa läpi, siitä riippumatta onko uudistus järkevä vai ei.

Seinäjoen kaupungin kannalta uudistus voi olla sitä vahvistava, mutta asiaa voi tarkkailla myös siitä näkökulmasta, että uudistus vie maakuntien pienemmiltä paikkakunnilta pätösvallasta puolet pois, heikentäen siten niiden elinvoimaa.

Käyttäjän tp83 kuva
Vesa-Matti Saarakkala

Maakuntamalli nimen omaan turvaa maakuntien reuna-alueiden kunnallisen itsenäisyyden päästämällä ne löyhästä hirrestä ja lisää mahdollisuuksia keskittyä elinvoimaisuuteen. Ja se vaihtoehto, kuten kolumnissani kerroin, se olisi Etelä-Pohjanmaalle ja sen kunnille todella huono. Nykyinen järjestämistapa ja -malli, sehän menee joka tapauksessa uusiksi. Maakuntapohja on luonnollisin ja turvallisin tapa kasvattaa hartioita.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

En osaa kyllä nähä mitään elinvoimaisuuden lisääntymistä tai hartioiden kasvua siinä, että kylän kavereista yksi lihoo ja muut vastaavasti laihtuvat. Keskittäminen siis vain keskittää, ei kasvata kakkua.

Jos oikein yritän nähdä tässä jotain positiivista, niin ehkä täyden palvelun keskussairaala Seinäjoella olisi koko maakunnan kehityksen kannalta hyvä asia. Se että pienten kuntien paikallisista asioista (vaikkapa terveyskeskuksen toiminnasta) päätetään monen mutkan takana keskuskaupungissa lisää vain byrokratiaa, ja keskittää elinvoimaa pienistä kunnista noihin keskuskaupunkeihin.

Pohjanmaalla on tunnetusti uskoa omaan osaamiseen ja omaan toimintaan, joten ehkä siellä pienet kunnat voivat sinnitellä paremmin ja pidempään kuin muualla Suomessa. Mutta minusta paras malli olisi sellainen, jossa kuntien itsemääräämisoikeutta kunnioitettaisiin, ja jokainen saa itse päättää omista asioistaan. Keskustoiminnot siis Seinäjoelle, mutta paikalliset asiat voisi jättää keskittämättä.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Mitä puutteellisesti valmisteltuihin ja kiireellisenä valmisteltaviin lakeihin tulee, niin perustuslaki 14,4 §:ään (vaali- ja osallistumisoikeudet) sanoo näin:

"Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon."

Eihän puutteellisesti valmisteltuihin, mutta hyväksyttyihin, lakeihin voi enää osallistua jälkeenpäin?! Miksi tätä laitonta tilannetta pitää jatkaa ja yrittää härkäpäisesti viedä maaliin?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset