ERVV on (nyt virallisesti) valtiosääntöoikeudellisesti ongelmallinen
Kun Euroopan rahoitusvakausväline ERVV oli lausunnolla perustuslakivaliokunnassa 22.9.2011, esitin, että ERVV-sopimusmuutoksen hyväksyminen edellyttäisi eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistöä ja että 1. lakiehdotus käsiteltäisiin supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä ja 2. lakiehdotus käsiteltäisiin perustuslain säätämisjärjestyksessä. Edustaja Packalen kannatti esitystäni. Muista ryhmistä ei löytynyt kannatusta näkemyksellemme. Jätimme lopulta eriävän mielipiteen.
Niinpä eduskunnassa ERVV-sopimusmuutoksesta päätettiin eduskunnassa yksinkertaisella äänten enemmistöllä ja sopimus hyväksyttiin Perussuomalaisten hylkäysesityksestä huolimatta.
Taloussanomien (7.10.) ja Helsingin Sanomien (19.10.) välityksellä on tullut nyt yleiseen tietoon jo pitkään kulisseissa puhuttanut seikka, etteivät ERVV:n korkomenot kuulu Suomen takausten piiriin, mikä siis tarkoittaa sitä, että ERVV:n korkomenot nimenomaan ovat ERVV:n jäsenmaiden takausvastuulla ja Suomen osalta takausvastuu voi helposti nousta 20-30 miljardiin euroon. Nousu voi siis hyvinkin olla 100 %, jos riskit realisoituvat. Tästä johtuen herääkin kysymys, onko nyt rikottu perustuslakiamme, kun ERVV:n kokoluokka ei ole ollut päätöstä tehtäessä eikä ole edelleenkään tiedossa, mutta laki ERVV:stä on hyväksytty tavallisena lakina? 30 miljardin vastuut vaarantaisivat realisoituessaan mm. peruspalveluiden järjestämisen.
Perussuomalaiset eduskunnan ainoana puolueena piti päänsä ja puolusti kansanvaltaa, mutta eduskunnan käytävillä se on herättänyt kilpailijoissamme lähinnä halveksuntaa. Myöskään asiantuntijoilta emme saaneet tukea näkemyksillemme. Valitettavasti historia tullee vielä todistamaan, että olemme olleet kantoinemme koko ajan oikeassa vakausvälineen ja vakausmekanismin suhteen.
http://www.hs.fi/talous/Suomen+takausvastuu+voi+paisua+kaksinkertaiseksi/a1305547469119
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
EKP:n kautta tulevia vastuita voi laskea kuormaan n. 9 miljardia tällä hetkellä lisää. Mikäli keskuspankin kuormaa pinotaan pian vakausrahastolle niin samahan se. Ruletissa pyörii ainakin täysin vakuusarvotonta kreikkalaispankkien tekohengitystä, ongelmamaiden velkakirjoja yli 160 miljardin edestä - joista nyt ainakin Kreikan lainapapereissa on painetta saneerausten tuomiin tappioihin.
Pian taitaa olla muitakin maita saneerausjonossa. Onhan se kuitenkin oikeudenmukaista helpottaa muidenkin ongelmamaiden taakkaa, jos yhdelle tämä sallitaan. Myös rahoittajat tietävät tämän, eivätkä helpolla suostu uuteen tukanleikkuudiiliin, missä on ajateltu luvattavan Kreikan olevan ehdottomasti ainoa saneerauskohde. Eipä se heinäkuinen alaskirjaussopimuskaan pidä, jos (siis kun) nyt uutta saneerauskierrosta lähdetään tekemään. Super Senior -velkojien kannasta riippuen saneeraustarve meidän suomalaistenkin takauksista voi tulla alaskirjattavaksi nimelliset 100%.
Tällä tienataan.
Perussuomalaisten on kai parasta ilmoittaa jättävänsä eduskunnan, sillä se toimii laittomasti. Ette kai te halua mahdollistaa rikollistoimintaa?
Tiedätkö, mitä oppositio(t) tekevät mielenosoituksissa?
Aiheeseen: Itse ymmärsin, että vaaleissa puhuttiin ainoastaan Suomelle vapaaehtoisesta tukipaketista, eikä tällaisista rahanjakeluvälineistä. No, ainakin Kokoomus kiittää ja SDP:kin ainakin esittää.
Kiitoksia Vesa-Matti Saarakkalalle kuulumisista eduskunnan sisältä.
Melkoinen palapelin kasaaminen tuntuu siis olevan taas käynnissä Euroopan unionissa. Hyvä, että karmeiden summien kokoluokasta alkavat jo virallisetkin mediat kirjoittamaan.
Nimittäin paljon on vastaamattomia kysymyksiä erittäin isoihin asioihin. Myös omassa EU-lähihistoriassamme. Pari kommenttia tähän erittäin mielenkiintoiseen Suomen perustuslaki, ERVV- ja EVM-vakausmekanismit kolmiodraamaan liittyen:
1. Kansanvalta Suomessakaan ei voi toimia, jos kansa ei tiedä mistä sen annetaan äänestää. Tai mitä kaikkea sen vaaleilla valitsemat edustajat todellisuudessa touhuavat.
SUOMALAINEN VAALIPETOS – salaten ja valehdellen EU:hun
http://koti.mbnet.fi/jorjaa/nettikirja.php
2. Onko meillä edelleen varaa olla huomioimatta veroparatiiseissa olevat jättimäiset rahasummat? Yksi arvio on 11 500 miljardia euroa? Kenen rahoja ne loppujen lopuvaksi ovat? Minkä rahasysteemin saldoilla rahat ovat?
"Veroparatiisit ovat osa Kreikka-ongelmaa"
http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2011/10/18/veroparatiisit-ovat-osa-...
3. Tänään, keskiviikkona 19.10.2011 alkaen kello 14.00, eduskunta keskustelee “uudistetun” perustuslain HE 60/2010 eli LJL 3/2011 läpimenosta. Äänestys on Yle Uutisten eilisten tietojen mukaan perjantaina.
Käsittääkseni tähän päivään mennessä, 19.10.2011, kukaan asiasta kiinnostunut kansalainen ei ole saanut vastausta päättäjiltämme tai perustuslakiasiantuntijoiltamme siihen, kuka, kenen toimesta ja miksi perustuslakiin tehtiin 1§, 94§ ja 95§ koplaus. Taxellin komiteassa? Eduskuntakäsittelyssä?
Itse olen ymmärtänyt tuon härskin koplauksen niin, että sen kautta valtaeliittimme vasemmalta oikealle, valmistautuu nöyrästi luovuttamaan itsemääräämisoikeuden kannalta merkittävimmän toimivallan osan, talousasioiden vallan, vieraisiin käsiin. Toivottavasti asiasta on tehty oikeusministeri Henrikssonnin toimesta poissulkevat selvitykset kirjallisena.
Onko hallitus tekemässä maan- tai valtiopetosta?
http://farrier.puheenvuoro.uusisuomi.fi/83481-onko-hallitus-tekemassa-ma...
4. Jos EU-liittovaltion osavaltioksi mennään, niin miksi siitä ei kerrota tiedotusvälineissä avoimesti? Miksi julkiset kysymykset pääministerille estettiin? Ammatikseen politiikkaa tekevät ihmiset eivät vahingossa unohtele...
http://twitter.com/Suomi2017/status/125586546777796609/photo/1/large
5. Tuossa perustuslaki "uudistuksessa" on huomio kiinnitetty tiedotusvälineiden toimesta vain presidentinvaltaoikeuksien kaventamiseen. Ei siis Suomen itsemäärämisoikeuden kannalta merkittävän toimivallan luovattamisesta vieraisiin käsiin.
Toistaako suomalainen EU-lähihistoria itseään?
http://www.promerit.net/2011/09/mediapomo-katuu-lehtitalojen-yhteista-eu...
EU-tason Korpilampi | Finlandia-talo 2.2.2009 | Osallistujatiedot salaiset | Keitä käskytettiin ja keiden toimesta?
http://twitter.com/Suomi2017/status/116869139456466944/photo/1/large
Aurinko paistakoot, paikkansa pitävä tieto kulkekoot ja Suomen sisäiset Berliinin muurit murtukoot!
Helsingin Sanomat: suomen takausvastuut 28,7 miljardia vs. Jyrki Katainen: ”On oikeastaan turha puhua isommista teoreettisista miljardimääristä, koska täysimittaiset vakuudet rajaavat vastuumme tuonne alle kahden miljardin. Se kaksi miljardia on oikeastaan ainoa luku, joka tavallisen suomalaisen kannattaa muistaa”
http://www.finland.eu/public/default.aspx?contentid=220917&nodeid=35742&...
Hesarin laskelmien mukaan takausvastuu on
14mrd€ * 3,5% * 30v + 14mrd€ = 28,7 mrd€
Tämähän ei ota huomioon korkoa korolle, vaan tuossa lasketaan koko ajan korkoa samalle pääomalle. Eikö pääoma kuitenkin kasva joka vuosi vuosikoron verran? Eli silloin on laskettava myös korkoa korolle, jolloin lopputulos on
14mrd€ * 1,035 potenssiin 29 = 37,97 mrd€
Selvittäkää nyt vielä tuokin siellä eduskunnassa. Maalaisjärjellä ajatellen minusta asia on selvä: Korkoa korolle on tietenkin myös laskettava, ja silloin puhutaan jo liki tuosta 38 miljardista.
Miten minusta tuntuu, että hallitus, ministerit, Katainen, Urpilainen ja myös HS-toimittajat ovat kaikki samassa veneessä kuutamosoutelulla. Ei ihme, että Junckeria naurattaa.
Kun vanha Suomi on maanpetturien toiminnan vuoksi tällä tavoin menetetty, ei kai auta kuin perustaa uusi Suomi.
Nyt osa vastuullisista alkaa paeta jo virkamiesten selän taakse ja virkamies (Hetemäki) tietysti laitetaan ottamaan syyt niskoilleen, vaikka ei pitäisi.
Ainakin perustuslakivaliokunnalla on ollut käytössään valtiovarainministeriöltä tarkempi selvitys korkomenojen liittymisestä ERVV:hen, joten turha tässä on virkamiehen eli Hetemäen selän taakse kenenkään mennä.
Selvityksessä on kerrottu, että takaajana Suomen nimellisvastuu ei ylitä 14 miljardia euroa, mutta kun sen perään lueteltiin, mitä nimellisvastuu käsittää, niin siinä ei ollut mukana mainittuna korkomenoja, vaan selvästi puhuttiin pääoman määrästä. Itselläni on yhä hallussa ko. paperi, joten sitä voidaan kyllä läpikäydä siinä vaiheessa, jos ja kun joku päättäjä vetoaa tietämättömyyteensä asiassa.
Tässä on melkoinen selittäminen hallituksella ja osittain kyllä myös keskustalla, jonka edustajat eivät perustuslakivaliokunnassa yhtyneet perussuomalaisten eriävään mielipiteeseen eivätkä tehneet omaansakaan. Vain Perussuomalaiset ovat pitäneet ERVV:tä myös valtiosääntöoikeudelliselta kannalta ongelmallisena.
Jos on siis riittänyt intoa selvittää ja halua uskoa, että asia on juuri tällä tavalla kuin sen nyt sanotaan olevan, on tieto ollut saatavilla 22.9. alkaen ja sitä on jopa tarjottu jo ennen eduskuntakäsittelyä. Erityisesti keskustan edustajilla perustuslakivaliokunnassa tämä tieto on ollut saatavilla, kun se on tässä minullakin paperisena edessäni ja se on päivätty 22.9. Mutta se vaatii vähän rohkeutta kyseenalaistaa Suomen europolitiikka ihan tosissaan, jos meinaa vuosia jatkuneen europolitiikkamme tyylin muuttaa. Minä en tässä asiassa hallitukseen luota puupennin vertaa.
Esittäisin kysymyksen perustuslakivaliokunnan jäsenelle.
Helsingin Sanomien mukaan lain perustelut ja lakiteksti ovat ristiriidassa keskenään. Perustelut sanovat (siteeraamatta itse lakitekstiä), että Suomen kokonaisriski on enintään 14 miljardia sisätäen korot. Itse lopullinen lakiteksti taas sanoo, että takausmäärä voi olla enintään 14 miljardia ja sen LISÄKSI tulevat korot ym. kulut.
Laki ja sen antamisen yhteydessä eduskunnalle annetut perustelut ovat olannaisilta osiltaan ristiriidassa keskenään. Jos hallituksen perustelut ja lakiteksti ovat olleet ristiriidassa, onko eduskunta jossakin valikuntavaiheessa ottanut asiaan kantaa ja jossakin valiokunnan lausunnossa korjannut perusteluissa olleen virheen?
Jos näin ei ole tapahtunut, mitä juridisia asioita se edellyttää? Eduskuntahan voi katsoa tulleensa erehdytetyksi lakiä säädettäessä?
Kuten sanottua, ainakin perustuslakivaliokunta, jonka tehtävä on olla asiassa portinvartija, sai 22.9. asiasta selvityksen, josta käy ilmi nyt julkisuuteen noussut asia. Eli ei ole erehdytetty minusta. Kannattaisi ottaa lisää aikaa, jos ei ymmärrä tai ole varma asiasta.
Kiitos taas infosta Vesa-Matti!
Kannattaa myös pitää mielessä, että Suomen vastuut ovat jopa 120mrd€, mikäli vakausrahaston kasvattaminen tulee käsittelyyn.
http://anssiluomaaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/86173-vakausrahaston-kasva...
Tänään kun eduskunnassa puhutaan perustuslain muuttamisesta ja perjantaina, jolloin äänestetään perustuslain muuttamisesta, keskustalla, ja miksei muillakin, on paikka näyttää EU-kantansa eli halutaanko kirjata valtiosääntöömme Suomen EU-jäsenyys ja helpottaa pykäliin 94 ja 95 tehtävillä muutoksilla toimivallan siirtoja unionille vai pitäydytäänkö nykytilanteessa, joka antaa mahdollisuudet tulkita toimivallan siirrot unionille mm. perussopimusten muuttamisen kohdalla (kuten Lissabonin sopimus oli) siten, että niistä olisi päätettävä tavanomaisessa perustuslain säätämisjärjestyksessä, vaikka niin ei ole sitten enemmistön toimesta tulkittukaan. Me esitämme, että perustuslain muutoehdotus hylätään, mutta se on toki osittain toinen keskustelu kuin tämä ERVV.
Perustuslain "uudistuksessa" olevan 1§, 94§ ja 95§ oleva koplaus liittyy minusta tiukasti entistä enemmän ERVV ja EVM-vakausmekanismeihin.
Itselläni asia loksahti paikalleen, kun sain pari päivää sitten linkkivinkin alla olevaan katsaukseen täällä Uusi Suomi Puheenvuorossa.
Karjalan Kuvalehden numero 6/2011 "Toistuuko Suomen pankkikriisi EU-rahoituskriisissä"- reportaasi soisin kaikkien omasta taloudestaan kiinnostuneen suomalaisen lukevan.
Tuo alla seuraavista linkeistä aukeava reportaasi on osa suomalaista lähihistoriaa. Hyvin kipeää sellaista. Liittyen perustuslain kirjaimen toteutumattomuuteen tosielämässä.
Ja uskon, että erittäin monelle kokoomuksen, sdp:n, keskustan, vihreiden, rkp:n, vasemmistoliiton ja kristillisten nuoremman polven kansanedustajalle, eduskuntaryhmän, puoluetoimiston tai virkamieskunnan jäsenelle eli alle 50-vuotiaat tämä on kokonaan uutta tietoa. Ellei sitten omaan perheeseen tai lähipiiriin ole osunut yksityisen varallisuuden siirto pankeille ja monikertaistettujen velkojen jättäminen loppuelämän perinnöksi.
Itsemäärämisoikeuden kannalta tärkein valta on mielestäni talousasioiden valta. Oli sitten kyseessä valtio, kunta tai yksilö.
Miksi Suomi sitten valmistautuu perustuslain kautta siitä luopumiseen?
Itselläni meni jonkin aikaa ennen kuin hokasin, miten tuota sähköistä Karjalan Kuvalehteä luetaan. Tässä sivukohtaiset suorat linkit nopeuttamaan lukemista ja eteenpäin välittämistä.
"Toistuuko Suomen pankkikriisi EU-rahoituskriisissä" – sivu 44 (.pdf)
http://karjalankuvalehti.com/KarjalanKuvalehti/006/044.pdf
"Toistuuko Suomen pankkikriisi EU-rahoituskriisissä" – sivu 45 (.pdf)
http://karjalankuvalehti.com/KarjalanKuvalehti/006/045.pdf
"Toistuuko Suomen pankkikriisi EU-rahoituskriisissä" – sivu 46 (.pdf)
http://karjalankuvalehti.com/KarjalanKuvalehti/006/046.pdf
"Toistuuko Suomen pankkikriisi EU-rahoituskriisissä" – sivu 47 (.pdf)
http://karjalankuvalehti.com/KarjalanKuvalehti/006/047.pdf
"Toistuuko Suomen pankkikriisi EU-rahoituskriisissä" – sivu 48 (.pdf)
http://karjalankuvalehti.com/KarjalanKuvalehti/006/048.pdf
"Toistuuko Suomen pankkikriisi EU-rahoituskriisissä" – sivu 49 (.pdf)
http://karjalankuvalehti.com/KarjalanKuvalehti/006/049.pdf
"Toistuuko Suomen pankkikriisi EU-rahoituskriisissä" – sivu 50 (.pdf)
http://karjalankuvalehti.com/KarjalanKuvalehti/006/050.pdf
"Toistuuko Suomen pankkikriisi EU-rahoituskriisissä" – sivu 51 (.pdf)
http://karjalankuvalehti.com/KarjalanKuvalehti/006/051.pdf
Jos tämän kaiken jaksaa lukea, niin ymmärtää, että oikeusoppineisiinkaan ei voi Suomessa kritiikittä luottaa. Heilläkin on valitettavasti oma vir... eikun lehmä aina ojassa.
Eikä tässä vielä ihan kaikki. Sitten lyhyt lainaus tarjolla olevasta vallasta. Kontrollivalta on työlästä valtaa, mutta mielestäni kannattavaa.
- Lainaus alkaa -
"Kansanedustajat saivat kuulla olevansa kumileimasimia euron kriisissä"
Talouselämä 23.9.2011
Eduskuntaan ”kriisityöryhmä”
http://www.talouselama.fi/uutiset/kansanedustajat+saivat+kuulla+olevansa...
Nyberg sivalsi, että rahoitusmarkkinoita koskevista päätöksistä valtaosa viime vuosina on käytännössä tapahtunut ilman merkittävää eduskunnan myötävaikutusta ennakkoon.
Aiheesta aiemmin
Huippuasiantuntija katuu tukeaan Kreikan-lainoille: "Olin liian sinisilmäinen" 23.9.2011 22.16
Hän ehdotti, että eduskunta perustaisi erillisen, mahdollisesti tilapäisen elimen seuraamaan kriisiä eduskunnan puolesta.
”Kriisityöryhmän” ainoana tehtävänä olisi seurata tilapäisen vakausrahaston ERVV:n ja pysyvän vakausrahaston EVM:n toimintaa sekä EU:n eri elinten kriisivalmisteluja ja toimeenpanoa.
- Lainaus loppuu -
Itse tosin olin luullut, että noin isoissa takuu- ja lainasummissa "parlamentaarisen" valvonnan olevan jo kunnossa.
Taustoitusta aiheesta netistä - harmaa hallinto EU
Kiitos ajantasalla pitämisestämme, Vesa-Matti Saarakkala.
Tässä yhteydessä tuon sitten esiin tämän:
http://www.adressit.com/katainen_ja_kiviniemi_toimien_luvallisuus_ja_min...
Allekirjoituksia tarvitaan paljon, jotta voin toimittaa vetoomuksen oikeuskanslerille.
Huomaa myös nämä:
http://www.adressit.com/eu-tukipaketit_ovat_laittomia
http://raunioilla.blogspot.com/2011/09/kantelu-oikeuskanslerille.html
http://fi-lib.blogspot.com/2011/05/kantelu-oikeuskanslerille-kiviniemest...
Realisoituessaan ERVV-vastuut upottavat Suomen sellaisena kuin sen tunnemme, jo ilmankin perustuslain käpälöintiä.
Keväällä minusta näytti siltä, että maassa on kolme tervettä puoluetta, joissa ymmärretään itsenäisen tasavallan ja itsenäisen talouspolitiikan
merkitys. Olkoonkin, että olemme monin tavoin kytkeytyneet eurooppalaiseen ja laajemmin maailmantalouteen, niin silti itsenäisen, omiin asioihin kohdistuvan päätäntävallan rippeistä on perusteltua pitää kiinni. Nämä kolme tervettä puoluetta, joissa vastustettiin ERVV:a ja perustuslain muutosta olivat tietysti aakkosellisesti KD, PS ja Vasemmisto. Yksi terve on jäljellä ja kaksi on sairastunut.
Vieläkö joku väittää, ettei kansanedustajat vastaa?!
Kiitos suuri kuin hevonen, Vesa Matille!
Tässä on aivan toinen asia, johon myös perussuomalaiset kansanedustajat voisivat tarttua:
http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/69299-miksi-aanestan-vasemmi...
Saarakkala,kerrohan miksi ei PS ole julkisuudessa kovempaa ääntä pitänyt tästä asiasta ylipäätänsä..vain Soini on toitottanut sitä samaa,että ei toimi.
Laittakaa vaikka se Uusipaavalniemi töräyttämään julkisuuteen muutama juttu niin alkaa hulinat :D
Vellu Heino,
perussuomalaiset ovat saattaneet antaakin lausuntoja mutta se ei tarkoita sitä että lehdet niitä julkaisisivat.
Ylekin jaarittelee harhaanjohtavasti perustuslain muutosesityksen yhteydessä presidentin valtaoikeuksien kaventamisesta mutta ei puhua sanaakaan 1§, 94§, 95§:n sisällöstä tai muista muutettavista pykälistä ja niiden kokonaismerkityksestä tai merkityksestä Suomelle kansainvälisoikeudellisesti.
-----
ERVV:sta kirjoitin tänään seuraavan artikkelin josta toiv. saa käsityksen summien suunnasta:
"Talouslehti Financial Timesin mukaan avainkysymyksenä viikonlopun euroalueen huippukokouksessa on 'ovatko uudet taloudelliset järjestelyt riittävät hoitamaan kolme erillistä ongelmaa: Kreikan velkojen alaskirjaukset, euroalueen pankkien uudelleen pääomittaminen ja yksityisen rahoituksen järjestäminen Italialle ja Espanjalle, joilla on järisyttävän suuri budjettialijäämä?'
Toimittaja: Riikka Söyring
19.10.2011, Verkkomedia.org
Lisää tyhjiä puheita, onttoja lupauksia ja veronmaksajien kurittamista
Euroopan unionin komissio on laatinut viiden kohdan ohjelman, joka on perustana ensi viikonlopun kriisineuvotteluille. Komission listaamat viisi kohtaa ovat Kreikan auttaminen, kriisinhallintavälineiden ja ensi sijassa Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) vahvistaminen, pankkien vahvistaminen, rakenneuudistusten tekeminen ja talouspolitiikan ohjaamisen parantaminen.
Taloussanomien analyysitoimittaja Jan Hurri listaa Euroopan talouden kolme kohtalon kysymystä seuraasti:
1) Miten ratkaista Kreikan ja muiden kriisimaiden yhä vaikeammaksi ja pahemmaksi kehittyvä velkakriisi?
2) Miten estää velkakriisiä leimahtamasta Euroopan laajuiseksi pankkikriisiksi?
3) Miten estää Kreikan, Portugalin ja Irlannin eli kolmen pienehkön maan rahoituskriisiä laajenemasta Espanjaan ja varsinkaan Italiaan?
Taloussanomien mukaan vastauksilla alkaa olla kiire, sillä merkkejä tartuntavaaran muuttumisesta tartunnaksi on näkyvissä.
Vähemmän lohdullisesti talouspaniikissa vellovalle väestönosalle Euroopan unionin talouskomissaari Olli Rehnillä ei ole muuta kerrottavaa kuin että "on vielä epäselvää, kuinka pelastusrahasto ERVV voitaisiin tehdä nykyistä joustavammaksi ja tehokkaammaksi. Myös se, mitä vaaditaan pankkien pääomittamiseksi, on edelleen keskusteltavana."
Euroopan komission puheenjohtajan Jose Manuel Barroson mukaan loppua kriisille ei ole odotettavissa, mutta voimme odottaa tärkeitä, pitkänäköisiä päätöksiä.
Vain yksi pieni este...
Ongelmien ratkaisun esteenä on vain yksi pikku asia: euroalueen ylivelkaisilla jäsenmailla eikä vararikkoisilla pankeilla ei ole yhteensäkään tarvittavaa rahasummaa, eikä myöskään realistisia mahdollisuuksia tuon summan lainaamiseen. Rahaa tarvittaisiin tuhansia miljardeja.
Suursijoittajia neuvova analyysiyhtiö Independent Strategy sanoo asiakkailleen laatimassaan Eurooppa-raportissa, että euroalueen kriisin ratkaiseminen rahalla vaatisi jo nyt 2400-3300 miljardin euron tukitoimia. Arvio perustuu yksinkertaiseen yhteenlaskuun, jossa on ynnätty yhteen ylivelkaisten kriisivaltioiden ja kriisivaltioita luotottaneiden pankkien lähivuosien rahoitustarpeet sekä pankkien uudelleen pääomittamiseen tarvittavat rahat.
Vaikka rahat saataisiin jostain, ne riittäisivät vain noin vuoteen 2015 asti, jolloin alkaa uusi tukipakettiralli, sanoo Independent Strategy, ja suosittaa asiakkailleen eurosotkusta erossa pysymistä.
Pähkinänkuoressa euroalueen ongelmavyyhteä voisi summata seuraavasti: ylivelkaiset valtiot ovat velkaa ylivelkaisille rahoittajille eikä kellään ole "maksua". Ongelman ratkaisuyritykset taas ovat olleet lisävelka, lisävelka ja lisävelka. Entiset keinot eli euromaiden parlamenttien kiristäminen eivät nyt riitä, arvioi Independent Strategy.
Valikoimaan astuvat vippaskonstit. Tällainen on Independent Strategyn mukaan rahoitusvakausväline ERVV.
ERVV.n kasvattamista ja joustavuuden parantamista on ehdotettu mediassa joka päivä milloin kenenkin suulla. Indepent Strategyn mukaan ehdotukset ovat toteutuskelvottomia.
Se siitä markkinoiden rauhoittamisesta.
Eduskunta lupasi laittomia
Komissio puhuu yhtä, valtiovarainministerit toista, sijoitusneuvojat kolmatta ja asiantuntijat neljättä. Markkinat ovat yhä selättämättä ja kriisi kasvaa ääntäkin nopeammin.
Helsingin Sanomien haastattelema Eurooppa-oikeuden tutkija Klaus Tuori pitää eduskunnan hyväksymää lakia Euroopan väliaikaiselle rahoitusvakausvälineelle (ERVV) annettavien takuiden korottamisesta ongelmallisena perustuslain kannalta.
Klaus Tuorin mukaan laki Euroopan väliaikaisesta rahoitusvakausväline ERVV:sta on puitesopimuksen merkityksen huomioon ottaen kohtuuttoman epäselvästi kirjoitettu.
- Valtiovarainministeriön tulkinta puitesopimuksesta on valtiosääntöoikeudellisesti ongelmallinen. Lisäksi sopimustekstissä vaikuttaisi olevan sisäisiä ristiriitoja. Yhtäällä sanotaan, että jäsenmaan takausvastuu kaikki kulut mukaan lukien voi olla Suomen osalta enintään 14 miljardia euroa. Toisaalla sanotaan, että ERVV:n varainhankinnan kulut korottavat takausvastuuta mutta vastuun enimmäismäärää ei mainita laissa.
Taloussanomat kirjoitti asiasta jo kaksi viikkoa sitten
Suomen ERVV-vastuut eivät rajoitu eduskunnan lupaamiin 14 miljardiin euroon, vaan voivat paisua kaksinkertaisiksi tai ylikin. Todelliset vastuut riippuvat ERVV:n korkomenoista, jotka kuuluvat Suomen takausvastuisiin mutta eivät sisälly 14 miljardin euron "enimmäismäärään". Pääoman lisäksi ERVV joutuu maksamaan omille rahoittajilleen korkoa.
ERVV:n varainhankintakulut, kuten korkomenot, eivät sisälly puitesopimuksen Suomelle jyvittämään noin 14 miljardin euron nimellispääoman takaukseen. Silti sopimus edellyttää ja Suomi on sitoutunut tarvittaessa maksamaan myös takaamansa pääoman korot, kirjoittaa Taloussanomat.
Eduskunnan hyväksymän ERVV-sopimuksen osalta tilanne on siis muuttunut ennalta arvaamattomaan suuntaan, jossa vastuut voivat paisua astronomisiin summiin.
Suomen ERVV-takausvastuiden todellinen enimmäismäärä riippuu tästä lähin ERVV:n varainhankinnan määrästä, kestosta ja korosta. Velkasampo on alkanut jauhaa.
Näistä avainmuuttujista on ennalta tiedossa ainoastaan Suomen takaaman varainhankinnan nimellispääoman enimmäismäärä.Takausvastuiden kesto samoin kuin Suomen takaaman pääoman päälle kertyvien korkojen määrä ovat arvoituksia, Taloussanomat kertoi.
Vielä erikoisemmaksi rahoitussotkun ja eduskunnan ERVV-näytelmän käänteet muuttuvat, kun tarkastellaan EU:n tiedotetta, joka on julkaistu jo 22.syyskuuta 2011. Tiedotteesta saa sen vaikutelman, että jo tuolloin oli käytössä eurobondi.
"Euroopan Unioni antoi tänään 4 miljardin euron ( € 4 billion) arvoisen bondin 15 vuoden maturiteetilla sijoittajien vaatimuksesta. Operaatio pantiin toimeen Euroopan rahoitusvakausvälinemekanismi ERVV:n (EFSM) myötä ja sen toteutti Euroopan komissio Euroopan Unionin puolesta.
Irlannille ja Portugalille annetaan kummallekin 2 miljardia euroa jatkolainoina, jotka ovat osa niiden tukipaketteja (...) kyseessä on ensimmäinen eurobondi (euroalueen joukkovelkakirja) jonka maturiteetti on enemmän kuin 10 vuotta.
Maturiteettiajan pidennyksen uskotaan edistävän kestävyysvajeen kontrolloimista ja parantavan molempien maiden likviditeettiä." sanotaan MEMO/11/604 of 14 September-tiedotteessa.
Onko jossain paha tiedotuskatkos?"
Lähteet:
http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=MEMO/11/629
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2011/10/19/rehn-viisi-asiaa-perus...
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2011/10/19/tutkija-hslle-ervv-lak...
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/10/19/velkakriisi-voi-olla...
Velkakriisin sammuttaminen vaatii tolkuttomasti rahaa
Euroalueen kriisivaltioiden (Kreikka, Irlanti, Portugali, Espanja ja Italia) ja suurpankkien rahoitus- ja pääomatarpeet 2014 loppuun asti. Valtioiden velkavastuiden leikkaus arvioitu 40 prosentiksi.
Valtioiden rahoitustarve (alijäämät ja vanhojen velkojen hoito ja uusiminen)
1000-1300
Valtioiden velkakirjamarkkinoiden tukitarpeet (EKP:n tai ERVV:n tukiostot)
350-700
Euroalueen pankkien rahoitustarve (vanhojen velkojen hoito ja uusiminen)
800
Euroalueen pankkien pääomitustarve (ennen kriisimaiden velkasaneerauksia)
250-500
Kriisimaiden ja pankkien rahoitus- ja pääomatarpeet yhteensä
2400-3300
Lähde: Independent Strategy
Että näin. Eduskunta pelattiin pois päätöksenteosta.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100668?search[type]=pika&search[pika]=rahoitusvakausv%C3%A4line
"Valtioneuvoston yleisistunto tekee päätöksen valtiontakausten myöntämisestä.
Ennen kuin valtioneuvosto tekee päätöksen valtiontakauksen myöntämisestä, valtioneuvosto antaa asiasta eduskunnalle tiedonannon."
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 19 kommenttia