Suomi on astumassa todelliseen miinaan
Suomi on vuodesta 2004 valmistellut liittymistä Ottawan jalkaväkimiinat kieltävään sopimukseen. Perjantaina eduskunnassa päätetään lopullisesti, liittyykö Suomi sopimukseen, vai säilytetäänkö jalkaväkimiinat yhä puolustusvoimien varastoissa, kuten perussuomalaiset esittävät. Perusteena miinoista luopumiselle on Suomen kansainvälinen maine ja solidaarisuus, koska miinoihin kuolee ihmisiä kehitysmaissa.
Kun jalkaväkimiinoista luopumista aikoinaan alettiin Suomessa valmistella, oli niiden tilalle tarkoitus hankkia ns. rypäleaseita, joiden suorituskyvyllä ajateltiin korvattavan se, mitä miinoista luopumisella menetettäisiin. Kuitenkin vuonna 2010 astui voimaan Oslon sopimus, joka kieltää myös rypäleaseet, eikä jalkaväkimiinoja siis aiotakaan nyt korvata rypäleaseilla.
Niinpä on täysin perusteltua myös sellaisten tahojen, jotka ovat aikoinaan kannattaneet jalkaväkimiinoista luopumista, muuttaa kantaansa, ja tulla perussuomalaisten linjoille, koska jalkaväkimiinoille ei löydy todellisuudessa niiden suorituskykyä korvaavaa järjestelmää.
Jalkaväkimiinat ovat puolustusaseita ja vieläpä edullisia sellaisia. Vain vihollinen voi astua niihin ja vain sotatilanteessa. Silloinkin miinoitteista tehtäisiin tarkat kartat, joiden perusteella ne voidaan paikantaa vielä jälkeenpäin ja purkaa turvallisesti.
Jos Suomi luopuu jalkaväkimiinoista, ei puolustuskykymme säily enää läheskään ennallaan. Meillä on paljon maata puolustettavanamme, ja jos koko maata halutaan onnistuneesti puolustaa, edellyttää se jalkaväkimiinojen käyttämistä. Lennokeilla, viuhkapanoksilla, panssarimiinojen uusilla laukaisimilla, pimeännäkölaitteilla ja raketinheittimillä ei pystytä miinojen suorituskykyä korvaamaan.
Jos jalkaväkimiinoista luovutaan, on materiaalisen puolustuskyvyn heikkenemisen lisäksi pelättävissä puolustustahdon heikkeneminen, koska Suomen puolustaminen ilman jalkaväkimiinoja todennäköisesi tarkoittaisi suurempia miehistötappioita. Puolustustahdon heikkenemistä voi ilmetä jo rauhan aikana, koska puolustuskyvyn tietoinen heikentäminen ei ole omiaan lisäämään halukkuutta vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön tai asevelvollisuuden suorittamiseen.
Ratifioimalla Ottawan sopimuksen Suomi on astumassa todelliseen miinaan.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Valitettavasti arvoisa kansanedustaja Saarakkala taistelette puoluekurituulimyllyä vastaan. Suomi-provinssin lobbaamiselle altis puolueydinparlamentarismi ei toimi järjellä, vaan pyrkyryydellä ja valtaa puolueilla tai oikeammin niiden takapiruilla säilyttävällä taktikoinnilla kansan etu unohtaen. Tämä hallituskausi on sen viimeistään paljastanut takinkääntöineen. Täysin järjetöntä maailmallisen rahavallan pokkurointia.
Missä ovat perustuslain edellyttämät riippumattomat kansansa edustajat? Mikä mahtaa olla persujen puoluekurin tila?
On aina syytä kyseenalaistaa.Minä myös kyseenalaistan miinojen hävittämisen,hävitetään pieni osa ja loput säilytetään kaikenvaralta kuten minun tissit.
"Vain vihollinen voi astua niihin ja vain sotatilanteessa. Silloinkin miinoitteista tehtäisiin tarkat kartat, joiden perusteella ne voidaan paikantaa vielä jälkeenpäin ja purkaa turvallisesti."
Hyvällä ja oikealla asialla ollaan, mutta sen ajaminen kävisi paremmin faktapohjalta.
Toki karttoja tehdään ja niistä on suuri apu purkutyössä aikanaan, mutta turvallista se ei ikinä ole, mikä tietty vähän on tuon sotatyön luonne. Kyllä miinaan menee omiakin, niin sotatilanteessa kuin sen jälkeenkin.
Kirjoitin US-blogissa myös asiasta aiemmin, jossa sanoin, ettei vielä tulisi sopimusta ratifioida. Tuon puheenvuoron jälkeen olen saanut eduskunnasta ym. taustatietoa.
Minulle sevlitettiin, että puolustusvoimat saivat 200 miljoonan euron lisärahoituksen korvaaviin järjestelmiin. Tätä summaa puolustusvoimat on itse lisännyt omasta budjetistaan 100 milj. eurolla. Korvaava hankintaprojekti on edennyt aikataulussa. Hankintalistalla on ollu viuhkaräjähdepanoksia, kranaatinheittimiä, lennokkeja, pimeänäkölaitteita ja mittava määrä myös muuta materiaalia.
http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/80490-suomen-ei-tule-viela-liitty...
Jalkaväkimiina -keskustelussa on itseäni ihmetyttänyt, ettei puolustusvoimien johdossa ole oltu huolestuneita Suomen puolustuskyvystä. Vai voitko nimetä korkeimmasta sotilasjohdosta henkilön, joka olisi ollut vastaan tämän sopimuksen ratfiointia.
Puolustushallinnossa tehtiin 1990-luvun lopussa laskelma jalkaväkimiinojen korvaamisen kustannuksista, tulos oli 4,0 ... 4,5 miljardia markkaa, mikä vastannee nykyrahassa pyöreästi miljardia euroa.
Kahdensadan miljoonan lisärahoituksella ei korvaavuutta saada.
Ylemmän sotilasjohdon tapana on nyt, kuten aiemminkin, esittää mielipiteensä virkatietä päätöksentekijöille, eikä julkisuuden kautta. Tapa on hyvä.
Puolustusvoimien johdossa kannetaan luonnollisesti huolta puolustuskyvystä, jalkaväkimiinoista riippumatta.
Tule uskollasi autuaaksi,mutta nuo sadat miljoonat jotka joudutaan sijoittamaan korvaaviin järjestelmiin ovat muualta pois valitettavasti.
Hetkinen... kerroin vbain , mitä perusteluja sain, en sitä, että olen muuttanut omaa mielipidettä.
Näköjään ei Saarakkalasta ole vastaamaan, että onko joku puolustusvoimain ylimmästä johdosta pitänyt miinasopimuksesta luopumista virheenä ja kertonut tämän eduskunnassa.
Eläkkeellään ent. PvKomentaja Lauri Sutela vertasi miinakieltoa avoimesti maanpetokseen. Hän oli mies, joka ei juuri turhia puhunut, jos aihetta avata suuta ei ollut. Nyt siis aihe oli: maanpetokseen verrattava päätös.
Sutela oli alkujaan pioneeriupseeri, joka aselevon jälkeen lienee määrätty selvittämään kenttämiinoituksia venäläisille, ja joka jatkoi sotaa Lapissa saksalaisia vastaan. Kukahan olisi asiassa pätevämpi - Suomessa siis?
Miksei asiaa pyydetä tutkittavaksi "valtion turvallisuutta vaarantavana?" Tuon aiheen perusteella valetutkittiin mitä vain yya-aikana. Nyt käsissä on tosi asia ja aihe, joka on todella olemassa.
Puolustusvoimien ylimmän johdon kannat miina-asiaan on tuotu vuosien mittaan esille lakiesitystä valmistelleille elimille. Viimeisen kuukauden aikana eduskunnan ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnissa on ollut PV:n edustajia kuultavana. Valiokuntien lausuntoihin voi tutustua:
Puolustusvaliokunta:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puvl_2_2011_p.shtml
ja
Ulkoasiainvaliokunta:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/uavm_2_2011_p.shtml
( mainittakoon, että ulkoasiainvaliokunnan kokoukseen osallitunut puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty on sotilasarvoltaan kenraalimajuri )
Lakiesityksen käsittely eduskunnassa on poliittinen asia. Suomalaisilta sotilailta on kielletty laissa osallistumasta julkisesti poliittiseen toimintaan ( tämä koskee aktiivipalveluksessa olevia sotilaita ). Ja niin kuin täällä on todettu : hyvä niin.
Sotilasasiantuntijoiden kantoihin asiaan voi linkkien lisäksi tutustua lakiesityksen HE 15/ 2011 perusteluosassa.
Linkki: http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2011/20110015
katso kohta: 4.1 Sopimuksen vaikutus kansalliseen puolustukseen
Edellä mainittujen lähteiden perusteella voi päätellä mitä mieltä PV:n ylin johto on asiasta.
On hyvä myös muistaa, että ylipäällikkömme, tasavallan presidentti, on Puolustusvoimien komentaja suoranainen esimies. Esimiehellä on joskus tapan antaa käskyjä alaiselleen. Olisiko tämän hetkisen ylipäällikön näkemyksillä miina-asiaan mitään vaikutusta asian valmisteluun, puhumattakaan hänen aktiivisesta toiminnasta ulkoministerinä Ottawan sopimuksen kehittämisen aikoihin ?
Viimeiseksi kannattaa muistaa Upseeriliiton äskettäin julkaisema tutkimus upseeriston kannasta miinojen kieltämiseen. Haastattelututkimuksen mukaan vastanneista upseereista 86 % on miinakieltoa vastaan.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 11 kommenttia