Politiikka http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132117/all Mon, 20 May 2019 15:54:25 +0300 fi Onnemme osingonjakajat http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276233-onnemme-osingonjakajat <p>Suomessa toimivien suuryritysten etuihin ei pidä puuttua, koska&nbsp; seurauksena olisi koko kansakuntaa koskeva katastrofi. Kansantalous romahtaisi, kaikki tähän asti saavutettu menetettäisiin, köyhät rupeaisivat taas pitämään pirttiä viljelyssarkana ja satoa kantaisivat emännät kuten Vexi Salmi aikoinaan runoili. Onni asuisi todella pienissä asioissa.</p><p>Jos taas suuripalkkaisten etuihin aiottaisiin puuttua promillenkaan verran, se olisi selkeästi törkeätä kateellisten puuhastelua joka johtaisi maastamuuttoon jonka kärjessä olisivat suomalaiset pitkälle koulutetut&nbsp; aivot. Nykyäänhän suomalaisia korkean tason osaajia ei ulkomailla ole, koska onnellisten kotimaa pitää heidät täällä. Paitsi ehkä joku harvinainen poikkeus.</p><p>Yrittäjien asioihin ei saa puuttua muuten kuin veroetuja lisäämällä ja järjestämällä ilmaista tai hyvin palkkatuettua työvoimaa. Senkin tulee olla valmiiksi koulutettua ja työhön opastamisesta tulee saada eri korvaus. Se pitää rattaat pyörimässä ja&nbsp; yrittäjien suupielet kaukana toisistaan. Tällaista onnellisuutta ei saa asettaa millään muotoa kyseenalaiseksi. Muunlainen puuttuminen olisi sosialismia.</p><p>Kansalliset talkoot ovat peruste, jolla tavan duunareille on selitetty taloudelliset puuttumiset heidän asioihinsa. Lisää työaikaa samalla palkalla ja lomarahaleikkaukset&nbsp; ovat asioita joilla kansakunta pelastetaan. Tai jos ei ihan koko kansakuntaa, niin ainakin kaikkien muiden edellämainittujen ryhmien etuja. Duunarin onnellisuusastetta mitataan sillä, että kuinka paljon meille syntyy lisää talkooväkeä. Siltä osin onnellisuusindeksi näyttää huonolta.</p><p>Sitten on vielä se joukko, joka ei ole kykenevä hankkimaan itselleen hyvinvointia, tai on jo työnsä yhteiskunnan hyväksi tehnyt. Heidän etuihinsa puuttumista on perusteltu sanalla pakko. Tässä yhteydessä sanalla pakko on julma merkitys. Oikeastaan muuta pakkoa ei ole kuin köyhän kuolema ja rikkaan siirtyminen ajasta iäisyyteen. Siltä pakolta ei pelasta maalliset tittelit eikä paksuinkaan osakesalkku.</p><p>Jokohan meille nyt on syntymässä hallitus, jonka ohjelman selitysvalikoimasta jäisivät puuttumaan sanat &quot;pakko&quot;&nbsp; ja &quot;talkoot&quot;. Tai vaihtaisivat edes kohdetta. Siitä se möly mahtaisi syntyä, kun hätäisimmät jo repivät ihokkaitaan vaikka ohjelmakaan ei ole valmis. Sitä se hyvinvoivien onnellisuus teettää.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa toimivien suuryritysten etuihin ei pidä puuttua, koska  seurauksena olisi koko kansakuntaa koskeva katastrofi. Kansantalous romahtaisi, kaikki tähän asti saavutettu menetettäisiin, köyhät rupeaisivat taas pitämään pirttiä viljelyssarkana ja satoa kantaisivat emännät kuten Vexi Salmi aikoinaan runoili. Onni asuisi todella pienissä asioissa.

Jos taas suuripalkkaisten etuihin aiottaisiin puuttua promillenkaan verran, se olisi selkeästi törkeätä kateellisten puuhastelua joka johtaisi maastamuuttoon jonka kärjessä olisivat suomalaiset pitkälle koulutetut  aivot. Nykyäänhän suomalaisia korkean tason osaajia ei ulkomailla ole, koska onnellisten kotimaa pitää heidät täällä. Paitsi ehkä joku harvinainen poikkeus.

Yrittäjien asioihin ei saa puuttua muuten kuin veroetuja lisäämällä ja järjestämällä ilmaista tai hyvin palkkatuettua työvoimaa. Senkin tulee olla valmiiksi koulutettua ja työhön opastamisesta tulee saada eri korvaus. Se pitää rattaat pyörimässä ja  yrittäjien suupielet kaukana toisistaan. Tällaista onnellisuutta ei saa asettaa millään muotoa kyseenalaiseksi. Muunlainen puuttuminen olisi sosialismia.

Kansalliset talkoot ovat peruste, jolla tavan duunareille on selitetty taloudelliset puuttumiset heidän asioihinsa. Lisää työaikaa samalla palkalla ja lomarahaleikkaukset  ovat asioita joilla kansakunta pelastetaan. Tai jos ei ihan koko kansakuntaa, niin ainakin kaikkien muiden edellämainittujen ryhmien etuja. Duunarin onnellisuusastetta mitataan sillä, että kuinka paljon meille syntyy lisää talkooväkeä. Siltä osin onnellisuusindeksi näyttää huonolta.

Sitten on vielä se joukko, joka ei ole kykenevä hankkimaan itselleen hyvinvointia, tai on jo työnsä yhteiskunnan hyväksi tehnyt. Heidän etuihinsa puuttumista on perusteltu sanalla pakko. Tässä yhteydessä sanalla pakko on julma merkitys. Oikeastaan muuta pakkoa ei ole kuin köyhän kuolema ja rikkaan siirtyminen ajasta iäisyyteen. Siltä pakolta ei pelasta maalliset tittelit eikä paksuinkaan osakesalkku.

Jokohan meille nyt on syntymässä hallitus, jonka ohjelman selitysvalikoimasta jäisivät puuttumaan sanat "pakko"  ja "talkoot". Tai vaihtaisivat edes kohdetta. Siitä se möly mahtaisi syntyä, kun hätäisimmät jo repivät ihokkaitaan vaikka ohjelmakaan ei ole valmis. Sitä se hyvinvoivien onnellisuus teettää.

 

 

]]>
0 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276233-onnemme-osingonjakajat#comments Leikkaukset Politiikka Mon, 20 May 2019 12:54:25 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276233-onnemme-osingonjakajat
Vasemmistoliitto vaatii: älkää myykö valtion omaisuutta kuten me myimme! http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276224-vasemmistoliitto-alkaa-myyko-valtion-omaisuutta-kuten-me-myimme Vasemmistoliitto pani Säätytalolla kovan kovaa vastaan. Puolue haluaa estää, ettei kukaan enää myy valtion omaisuutta niin paljon kuin se itse Lipposen sateenkaarihallituksen ja Kataisen-Stubbin sixpackhallituksen apupuolueena. <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006111867.html" title="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006111867.html">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006111867.html</a> <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001180206.html" title="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001180206.html">https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001180206.html</a><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 2 http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276224-vasemmistoliitto-alkaa-myyko-valtion-omaisuutta-kuten-me-myimme#comments Hallitusneuvottelut 2019 Li Andersson Politiikka Vasemmistoliitto Mon, 20 May 2019 08:48:36 +0000 Timo Kärkkäinen http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276224-vasemmistoliitto-alkaa-myyko-valtion-omaisuutta-kuten-me-myimme Periaatteellinen kynnyskysymys http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276131-periaatteellinen-kynnyskysymys <p>Meneillään käytävissä hallitusneuvoitteluissa on jälleen viljelty sanaa &quot;kynnyskysymys&quot;. Kaikesta muusta voidaan keskustella paitsi periaatteista. Keskusteluista tekee erityisen mielenkiintoisen se, että jokaisella osapuolella on tietty oma periaatekysymyksensä,&nbsp;</p><p>Meillä on pitkään haikailtu sitä, kuinka tarpeellista on tehdä poliittisesti fiksuja päätöksiä ja kuinka tärkeää olisi myös työ- ja yrityselämässä kehittyä eteenpäin vauhdikkaammin. Yleensä syyksi esitetään sitä, että olemme liian muutoshaluttomia.&nbsp;</p><p>Entä jos se onkin niin, että olemme liian syvästi kiinni periaatteissamme ja luomme erilaisia kynnyskysymyksiä asioista aivan turhaan?</p><p>Minä en ole maitoa juonut, enkä juo, on ehkä osuvin kiteytys suomalaisesta luonteenlaadusta viimeisten vuosikymmenten aikana. Kun suomalainen päättää, että joku asia on hyvä tai huono, hän seisoo päätöksensä takana siitä huolimatta, mitkä ovat sen seuraukset. On mukavampi hukkua omaan jätökseensä kuin vaihtaa mielipidettä.</p><p>Aina silloin tällöin olen eri keskusteluissa törmännyt kommenttiin, jossa taivastellaan sitä, kuinka joku voi keskustella jostakin asiasta ilman valmista mielipidettä. Vielä pahempi on vain sellainen, joka on vaihtanut mielipidettään. Hän on propagandan uhri ja siksi heikko ja muiden vietävissä.</p><p>Jos meillä ihan aidosti halutaan kehttää asioita nopeasti ja tuloksellisesti, pitäisi periaatteista luopua. Asioita pitää kyetä tarkastelemaan ilman valmista omaa kantaa, ilman kynnyskysymystä siitä, että hyvä vaihtoehto valitaan vain silloin, jos se on myös poliittisesti sopiva vaihtoehto.&nbsp;</p><p>Nyt sekä yrityksissä että yhteiskunnan kehittämisessä asioita viedään politiikka edellä. Kaikessa hyvässä, demokraattisen politiikanteon heikoin kohta on se, että se pyrkii palvelemaan niin paljon ihmisiä, joilla on muuttumattomia periaatteita. Polittiisia päätöksiä valmistellaan sillä ajatuksella, että periaatteet ovat kynnyskysymyksiä. Sama toiminta näkyy yrityksissä. Moni strateginen valinta on itse asiassa poliittinen. Hyvin harvalla yrityksellä päätöksen takana on aidosti riittävä määrä objektiivista tietoa ja päätöksentekijöillä täysin avoin mieli.&nbsp;</p><p>Niin kauan kuin meillä on kynnyskysymyksiä, joita raahaamme paikasta toiseen, voimme ihan surutta jättää unelmoinnin nopeasta ja samalla hyvin suunnitellusta kehityksestä. Ihan periaatteesta se ei meille vain käy.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Meneillään käytävissä hallitusneuvoitteluissa on jälleen viljelty sanaa "kynnyskysymys". Kaikesta muusta voidaan keskustella paitsi periaatteista. Keskusteluista tekee erityisen mielenkiintoisen se, että jokaisella osapuolella on tietty oma periaatekysymyksensä, 

Meillä on pitkään haikailtu sitä, kuinka tarpeellista on tehdä poliittisesti fiksuja päätöksiä ja kuinka tärkeää olisi myös työ- ja yrityselämässä kehittyä eteenpäin vauhdikkaammin. Yleensä syyksi esitetään sitä, että olemme liian muutoshaluttomia. 

Entä jos se onkin niin, että olemme liian syvästi kiinni periaatteissamme ja luomme erilaisia kynnyskysymyksiä asioista aivan turhaan?

Minä en ole maitoa juonut, enkä juo, on ehkä osuvin kiteytys suomalaisesta luonteenlaadusta viimeisten vuosikymmenten aikana. Kun suomalainen päättää, että joku asia on hyvä tai huono, hän seisoo päätöksensä takana siitä huolimatta, mitkä ovat sen seuraukset. On mukavampi hukkua omaan jätökseensä kuin vaihtaa mielipidettä.

Aina silloin tällöin olen eri keskusteluissa törmännyt kommenttiin, jossa taivastellaan sitä, kuinka joku voi keskustella jostakin asiasta ilman valmista mielipidettä. Vielä pahempi on vain sellainen, joka on vaihtanut mielipidettään. Hän on propagandan uhri ja siksi heikko ja muiden vietävissä.

Jos meillä ihan aidosti halutaan kehttää asioita nopeasti ja tuloksellisesti, pitäisi periaatteista luopua. Asioita pitää kyetä tarkastelemaan ilman valmista omaa kantaa, ilman kynnyskysymystä siitä, että hyvä vaihtoehto valitaan vain silloin, jos se on myös poliittisesti sopiva vaihtoehto. 

Nyt sekä yrityksissä että yhteiskunnan kehittämisessä asioita viedään politiikka edellä. Kaikessa hyvässä, demokraattisen politiikanteon heikoin kohta on se, että se pyrkii palvelemaan niin paljon ihmisiä, joilla on muuttumattomia periaatteita. Polittiisia päätöksiä valmistellaan sillä ajatuksella, että periaatteet ovat kynnyskysymyksiä. Sama toiminta näkyy yrityksissä. Moni strateginen valinta on itse asiassa poliittinen. Hyvin harvalla yrityksellä päätöksen takana on aidosti riittävä määrä objektiivista tietoa ja päätöksentekijöillä täysin avoin mieli. 

Niin kauan kuin meillä on kynnyskysymyksiä, joita raahaamme paikasta toiseen, voimme ihan surutta jättää unelmoinnin nopeasta ja samalla hyvin suunnitellusta kehityksestä. Ihan periaatteesta se ei meille vain käy.

 

 

]]>
28 http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276131-periaatteellinen-kynnyskysymys#comments Kotimaa Eurovaalit Politiikka Vaalit Yrityselämä Sat, 18 May 2019 05:15:41 +0000 Pasi Sillanpää http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276131-periaatteellinen-kynnyskysymys
Törkeää vaalipropagandaa http://erkkijohansson1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276111-torkeaa-vaalipropagandaa <p>Törmäsin hyvin radikaaliin vaalivideoon, joka varmasti järkyttää monia. Sen homofobiset ja rasistiset elementit ovat vertaansa vailla. En voi suositella tätä heikkohermoisille!</p><p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/rG6jBT18YOE?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/rG6jBT18YOE?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Törmäsin hyvin radikaaliin vaalivideoon, joka varmasti järkyttää monia. Sen homofobiset ja rasistiset elementit ovat vertaansa vailla. En voi suositella tätä heikkohermoisille!

www.youtube.com/watch?v=rG6jBT18YOE

]]>
40 http://erkkijohansson1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276111-torkeaa-vaalipropagandaa#comments Eurovaalit 2019 Politiikka Fri, 17 May 2019 15:27:39 +0000 Erkki Johansson http://erkkijohansson1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276111-torkeaa-vaalipropagandaa
Metsästä, perheiden parhaasta ja talouden tasapainosta ei voida tinkiä http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276033-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia <p>Keskusta päätti viime viikolla lähteä mukaan Antti Rinteen johdolla käytäviin hallitusneuvotteluihin. Vaalituloksemme jälkeen pidimme itsestään selvyytenä, että syntymässä on sinipuna - ei suinkaan punamultahallitus. Tilanne ei ole Keskustalle helppo rökäletappion jälkeen. On päivän selvää, että hallitus syntyy punamulta pohjalta vain, jos Keskustalle tärkeät kynnyskysymykset tulevat kirjatuiksi hallitusohjelmaan.</p> <ul><li>En ole valmis joustamaan muun muassa metsän kestävästä käytöstä, perheiden vapaudesta valita itselleen paras tapa jakaa perhevapaat enkä&nbsp;ylisukupolvisesti kestävästä taloudesta.&nbsp;On paljon kysymyksiä, joista tämä hallituspohja voi varmasti olla samaa mieltä. Ne liittyvät koulutukseen panostamiseen, vanhustenhoidon epäkohtiin ja yllättävää kyllä, myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen,&nbsp;edustaja Kemppi linjaa Keskustan kynnyskysymyksistä.</li></ul> <p>Keskusta ja vihreät ovat olleet vaalien alla napit vastakkain metsäpolitiikassa. Mikäli hallitusohjelma ei hyväksy metsän kestävää hyödyntämistä, ei hallitusohjelmaa synny. Viime viikkoinakin puhututtaneet Metsä Groupin hankkeet Kemissä ja Raumalla lisäävät puun käyttöä&nbsp;noin kuudella miljoonalla kuutiolla, mikä vie kokonaishakkuut lähelle kestäväksi arvioitujen hakkuumäärien rajaa.</p> <ul><li>Pidän uu&shy;sia teh&shy;das&shy;hank&shy;kei&shy;ta hy&shy;vi&shy;nä uu&shy;ti&shy;si&shy;na. Talouden kannalta on tär&shy;ke&shy;ää mah&shy;dol&shy;lis&shy;taa met&shy;sä&shy;sek&shy;to&shy;rin te&shy;ol&shy;li&shy;set in&shy;ves&shy;toin&shy;nit Suo&shy;mes&shy;sa, jos&shy;sa stan&shy;dar&shy;dit ja val&shy;von&shy;ta on maa&shy;il&shy;man huip&shy;pua. Koska uusien tehtaiden modernit tuotteet ottavat tilaa myös maa&shy;il&shy;man&shy;mark&shy;ki&shy;noil&shy;la van&shy;ha&shy;nai&shy;kai&shy;sil&shy;ta ja saas&shy;tut&shy;ta&shy;viin teh&shy;tai&shy;siin pe&shy;rus&shy;tu&shy;val&shy;ta tuo&shy;tan&shy;nol&shy;ta, on hankkeilla myös positiivisia ympäristövaikutuksia.</li></ul> <p>Myöskään perheiden valinnan mahdollisuuksista ei voida tinkiä. Ihmiset eivät halua poliitikkojen sanelevan perhevapaita, vaan haluavat itse päättää hoitovapaiden jakamisesta. Mallin tulee olla sellainen, että se kannustaa myös isiä jäämään nykyistä paremmin kotiin. Tämä ei ole ilmaista.</p> <ul><li>Perheiden parasta ei voi valita liian tiukoilla kiintiöillä eduskunnan kabinetista, vaan perheet tulee nähdä monimuotoisina ja joustavien vaihtoehtojen arvoisina. Lisäksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteet perheen tuen uudistamiseksi ja lisäämiseksi tulee pitää mukana, Kemppi muistuttaa.</li></ul> <p>On myös selvää, että hallitusohjelmassa yhteisten verorahojen käytön tulee rakentua kestävälle pohjalle ja Suomen talouden tulee olla tasapainossa vuonna 2023. Työpaikkoja tulee lisätä ja muun muassa yritysten verotusta ei ole varaa kiristää.&nbsp;</p> <ul><li>Keskusta pitää tiukasti kiinni näistä kynnyskysymyksistä ja koko Suomen tasapuolisesta huomioimisesta neuvotteluissa. On aika olla sisukas ja tiukka.</li></ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskusta päätti viime viikolla lähteä mukaan Antti Rinteen johdolla käytäviin hallitusneuvotteluihin. Vaalituloksemme jälkeen pidimme itsestään selvyytenä, että syntymässä on sinipuna - ei suinkaan punamultahallitus. Tilanne ei ole Keskustalle helppo rökäletappion jälkeen. On päivän selvää, että hallitus syntyy punamulta pohjalta vain, jos Keskustalle tärkeät kynnyskysymykset tulevat kirjatuiksi hallitusohjelmaan.

  • En ole valmis joustamaan muun muassa metsän kestävästä käytöstä, perheiden vapaudesta valita itselleen paras tapa jakaa perhevapaat enkä ylisukupolvisesti kestävästä taloudesta. On paljon kysymyksiä, joista tämä hallituspohja voi varmasti olla samaa mieltä. Ne liittyvät koulutukseen panostamiseen, vanhustenhoidon epäkohtiin ja yllättävää kyllä, myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen, edustaja Kemppi linjaa Keskustan kynnyskysymyksistä.

Keskusta ja vihreät ovat olleet vaalien alla napit vastakkain metsäpolitiikassa. Mikäli hallitusohjelma ei hyväksy metsän kestävää hyödyntämistä, ei hallitusohjelmaa synny. Viime viikkoinakin puhututtaneet Metsä Groupin hankkeet Kemissä ja Raumalla lisäävät puun käyttöä noin kuudella miljoonalla kuutiolla, mikä vie kokonaishakkuut lähelle kestäväksi arvioitujen hakkuumäärien rajaa.

  • Pidän uu­sia teh­das­hank­kei­ta hy­vi­nä uu­ti­si­na. Talouden kannalta on tär­ke­ää mah­dol­lis­taa met­sä­sek­to­rin te­ol­li­set in­ves­toin­nit Suo­mes­sa, jos­sa stan­dar­dit ja val­von­ta on maa­il­man huip­pua. Koska uusien tehtaiden modernit tuotteet ottavat tilaa myös maa­il­man­mark­ki­noil­la van­ha­nai­kai­sil­ta ja saas­tut­ta­viin teh­tai­siin pe­rus­tu­val­ta tuo­tan­nol­ta, on hankkeilla myös positiivisia ympäristövaikutuksia.

Myöskään perheiden valinnan mahdollisuuksista ei voida tinkiä. Ihmiset eivät halua poliitikkojen sanelevan perhevapaita, vaan haluavat itse päättää hoitovapaiden jakamisesta. Mallin tulee olla sellainen, että se kannustaa myös isiä jäämään nykyistä paremmin kotiin. Tämä ei ole ilmaista.

  • Perheiden parasta ei voi valita liian tiukoilla kiintiöillä eduskunnan kabinetista, vaan perheet tulee nähdä monimuotoisina ja joustavien vaihtoehtojen arvoisina. Lisäksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteet perheen tuen uudistamiseksi ja lisäämiseksi tulee pitää mukana, Kemppi muistuttaa.

On myös selvää, että hallitusohjelmassa yhteisten verorahojen käytön tulee rakentua kestävälle pohjalle ja Suomen talouden tulee olla tasapainossa vuonna 2023. Työpaikkoja tulee lisätä ja muun muassa yritysten verotusta ei ole varaa kiristää. 

  • Keskusta pitää tiukasti kiinni näistä kynnyskysymyksistä ja koko Suomen tasapuolisesta huomioimisesta neuvotteluissa. On aika olla sisukas ja tiukka.
]]>
1 http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276033-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia#comments hallitus Hallitusneuvottelut Hallitusohjelma Politiikka Säätytalo Wed, 15 May 2019 20:01:03 +0000 Hilkka Kemppi http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276033-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia
Metsästä, perheiden parhaasta ja talouden tasapainosta ei voida tinkiä http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276032-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia <p>Keskusta päätti viime viikolla lähteä mukaan Antti Rinteen johdolla käytäviin hallitusneuvotteluihin. Vaalituloksemme jälkeen pidimme itsestään selvyytenä, että syntymässä on sinipuna - ei suinkaan punamultahallitus. Tilanne ei ole Keskustalle helppo rökäletappion jälkeen. On päivän selvää, että hallitus syntyy punamulta pohjalta vain, jos Keskustalle tärkeät kynnyskysymykset tulevat kirjatuiksi hallitusohjelmaan.</p> <ul><li>En ole valmis joustamaan muun muassa metsän kestävästä käytöstä, perheiden vapaudesta valita itselleen paras tapa jakaa perhevapaat enkä&nbsp;ylisukupolvisesti kestävästä taloudesta.&nbsp;On paljon kysymyksiä, joista tämä hallituspohja voi varmasti olla samaa mieltä. Ne liittyvät koulutukseen panostamiseen, vanhustenhoidon epäkohtiin ja yllättävää kyllä, myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen,&nbsp;edustaja Kemppi linjaa Keskustan kynnyskysymyksistä.</li></ul> <p>Keskusta ja vihreät ovat olleet vaalien alla napit vastakkain metsäpolitiikassa. Mikäli hallitusohjelma ei hyväksy metsän kestävää hyödyntämistä, ei hallitusohjelmaa synny. Viime viikkoinakin puhututtaneet Metsä Groupin hankkeet Kemissä ja Raumalla lisäävät puun käyttöä&nbsp;noin kuudella miljoonalla kuutiolla, mikä vie kokonaishakkuut lähelle kestäväksi arvioitujen hakkuumäärien rajaa.</p> <ul><li>Pidän uu&shy;sia teh&shy;das&shy;hank&shy;kei&shy;ta hy&shy;vi&shy;nä uu&shy;ti&shy;si&shy;na. Talouden kannalta on tär&shy;ke&shy;ää mah&shy;dol&shy;lis&shy;taa met&shy;sä&shy;sek&shy;to&shy;rin te&shy;ol&shy;li&shy;set in&shy;ves&shy;toin&shy;nit Suo&shy;mes&shy;sa, jos&shy;sa stan&shy;dar&shy;dit ja val&shy;von&shy;ta on maa&shy;il&shy;man huip&shy;pua. Koska uusien tehtaiden modernit tuotteet ottavat tilaa myös maa&shy;il&shy;man&shy;mark&shy;ki&shy;noil&shy;la van&shy;ha&shy;nai&shy;kai&shy;sil&shy;ta ja saas&shy;tut&shy;ta&shy;viin teh&shy;tai&shy;siin pe&shy;rus&shy;tu&shy;val&shy;ta tuo&shy;tan&shy;nol&shy;ta, on hankkeilla myös positiivisia ympäristövaikutuksia.</li></ul> <p>Myöskään perheiden valinnan mahdollisuuksista ei voida tinkiä. Ihmiset eivät halua poliitikkojen sanelevan perhevapaita, vaan haluavat itse päättää hoitovapaiden jakamisesta. Mallin tulee olla sellainen, että se kannustaa myös isiä jäämään nykyistä paremmin kotiin. Tämä ei ole ilmaista.</p> <ul><li>Perheiden parasta ei voi valita liian tiukoilla kiintiöillä eduskunnan kabinetista, vaan perheet tulee nähdä monimuotoisina ja joustavien vaihtoehtojen arvoisina. Lisäksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteet perheen tuen uudistamiseksi ja lisäämiseksi tulee pitää mukana, Kemppi muistuttaa.</li></ul> <p>On myös selvää, että hallitusohjelmassa yhteisten verorahojen käytön tulee rakentua kestävälle pohjalle ja Suomen talouden tulee olla tasapainossa vuonna 2023. Työpaikkoja tulee lisätä ja muun muassa yritysten verotusta ei ole varaa kiristää.&nbsp;</p> <ul><li>Keskusta pitää tiukasti kiinni näistä kynnyskysymyksistä ja koko Suomen tasapuolisesta huomioimisesta neuvotteluissa. On aika olla sisukas ja tiukka.</li></ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskusta päätti viime viikolla lähteä mukaan Antti Rinteen johdolla käytäviin hallitusneuvotteluihin. Vaalituloksemme jälkeen pidimme itsestään selvyytenä, että syntymässä on sinipuna - ei suinkaan punamultahallitus. Tilanne ei ole Keskustalle helppo rökäletappion jälkeen. On päivän selvää, että hallitus syntyy punamulta pohjalta vain, jos Keskustalle tärkeät kynnyskysymykset tulevat kirjatuiksi hallitusohjelmaan.

  • En ole valmis joustamaan muun muassa metsän kestävästä käytöstä, perheiden vapaudesta valita itselleen paras tapa jakaa perhevapaat enkä ylisukupolvisesti kestävästä taloudesta. On paljon kysymyksiä, joista tämä hallituspohja voi varmasti olla samaa mieltä. Ne liittyvät koulutukseen panostamiseen, vanhustenhoidon epäkohtiin ja yllättävää kyllä, myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen, edustaja Kemppi linjaa Keskustan kynnyskysymyksistä.

Keskusta ja vihreät ovat olleet vaalien alla napit vastakkain metsäpolitiikassa. Mikäli hallitusohjelma ei hyväksy metsän kestävää hyödyntämistä, ei hallitusohjelmaa synny. Viime viikkoinakin puhututtaneet Metsä Groupin hankkeet Kemissä ja Raumalla lisäävät puun käyttöä noin kuudella miljoonalla kuutiolla, mikä vie kokonaishakkuut lähelle kestäväksi arvioitujen hakkuumäärien rajaa.

  • Pidän uu­sia teh­das­hank­kei­ta hy­vi­nä uu­ti­si­na. Talouden kannalta on tär­ke­ää mah­dol­lis­taa met­sä­sek­to­rin te­ol­li­set in­ves­toin­nit Suo­mes­sa, jos­sa stan­dar­dit ja val­von­ta on maa­il­man huip­pua. Koska uusien tehtaiden modernit tuotteet ottavat tilaa myös maa­il­man­mark­ki­noil­la van­ha­nai­kai­sil­ta ja saas­tut­ta­viin teh­tai­siin pe­rus­tu­val­ta tuo­tan­nol­ta, on hankkeilla myös positiivisia ympäristövaikutuksia.

Myöskään perheiden valinnan mahdollisuuksista ei voida tinkiä. Ihmiset eivät halua poliitikkojen sanelevan perhevapaita, vaan haluavat itse päättää hoitovapaiden jakamisesta. Mallin tulee olla sellainen, että se kannustaa myös isiä jäämään nykyistä paremmin kotiin. Tämä ei ole ilmaista.

  • Perheiden parasta ei voi valita liian tiukoilla kiintiöillä eduskunnan kabinetista, vaan perheet tulee nähdä monimuotoisina ja joustavien vaihtoehtojen arvoisina. Lisäksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteet perheen tuen uudistamiseksi ja lisäämiseksi tulee pitää mukana, Kemppi muistuttaa.

On myös selvää, että hallitusohjelmassa yhteisten verorahojen käytön tulee rakentua kestävälle pohjalle ja Suomen talouden tulee olla tasapainossa vuonna 2023. Työpaikkoja tulee lisätä ja muun muassa yritysten verotusta ei ole varaa kiristää. 

  • Keskusta pitää tiukasti kiinni näistä kynnyskysymyksistä ja koko Suomen tasapuolisesta huomioimisesta neuvotteluissa. On aika olla sisukas ja tiukka.
]]>
0 http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276032-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia#comments hallitus Hallitusneuvottelut Hallitusohjelma Politiikka Säätytalo Wed, 15 May 2019 20:01:02 +0000 Hilkka Kemppi http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276032-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia
Metsästä, perheiden parhaasta ja talouden tasapainosta ei voida tinkiä http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276031-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia <p>Keskusta päätti viime viikolla lähteä mukaan Antti Rinteen johdolla käytäviin hallitusneuvotteluihin. Vaalituloksemme jälkeen pidimme itsestään selvyytenä, että syntymässä on sinipuna - ei suinkaan punamultahallitus. Tilanne ei ole Keskustalle helppo rökäletappion jälkeen. On päivän selvää, että hallitus syntyy punamulta pohjalta vain, jos Keskustalle tärkeät kynnyskysymykset tulevat kirjatuiksi hallitusohjelmaan.</p> <ul><li>En ole valmis joustamaan muun muassa metsän kestävästä käytöstä, perheiden vapaudesta valita itselleen paras tapa jakaa perhevapaat enkä&nbsp;ylisukupolvisesti kestävästä taloudesta.&nbsp;On paljon kysymyksiä, joista tämä hallituspohja voi varmasti olla samaa mieltä. Ne liittyvät koulutukseen panostamiseen, vanhustenhoidon epäkohtiin ja yllättävää kyllä, myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen,&nbsp;edustaja Kemppi linjaa Keskustan kynnyskysymyksistä.</li></ul> <p>Keskusta ja vihreät ovat olleet vaalien alla napit vastakkain metsäpolitiikassa. Mikäli hallitusohjelma ei hyväksy metsän kestävää hyödyntämistä, ei hallitusohjelmaa synny. Viime viikkoinakin puhututtaneet Metsä Groupin hankkeet Kemissä ja Raumalla lisäävät puun käyttöä&nbsp;noin kuudella miljoonalla kuutiolla, mikä vie kokonaishakkuut lähelle kestäväksi arvioitujen hakkuumäärien rajaa.</p> <ul><li>Pidän uu&shy;sia teh&shy;das&shy;hank&shy;kei&shy;ta hy&shy;vi&shy;nä uu&shy;ti&shy;si&shy;na. Talouden kannalta on tär&shy;ke&shy;ää mah&shy;dol&shy;lis&shy;taa met&shy;sä&shy;sek&shy;to&shy;rin te&shy;ol&shy;li&shy;set in&shy;ves&shy;toin&shy;nit Suo&shy;mes&shy;sa, jos&shy;sa stan&shy;dar&shy;dit ja val&shy;von&shy;ta on maa&shy;il&shy;man huip&shy;pua. Koska uusien tehtaiden modernit tuotteet ottavat tilaa myös maa&shy;il&shy;man&shy;mark&shy;ki&shy;noil&shy;la van&shy;ha&shy;nai&shy;kai&shy;sil&shy;ta ja saas&shy;tut&shy;ta&shy;viin teh&shy;tai&shy;siin pe&shy;rus&shy;tu&shy;val&shy;ta tuo&shy;tan&shy;nol&shy;ta, on hankkeilla myös positiivisia ympäristövaikutuksia.</li></ul> <p>Myöskään perheiden valinnan mahdollisuuksista ei voida tinkiä. Ihmiset eivät halua poliitikkojen sanelevan perhevapaita, vaan haluavat itse päättää hoitovapaiden jakamisesta. Mallin tulee olla sellainen, että se kannustaa myös isiä jäämään nykyistä paremmin kotiin. Tämä ei ole ilmaista.</p> <ul><li>Perheiden parasta ei voi valita liian tiukoilla kiintiöillä eduskunnan kabinetista, vaan perheet tulee nähdä monimuotoisina ja joustavien vaihtoehtojen arvoisina. Lisäksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteet perheen tuen uudistamiseksi ja lisäämiseksi tulee pitää mukana, Kemppi muistuttaa.</li></ul> <p>On myös selvää, että hallitusohjelmassa yhteisten verorahojen käytön tulee rakentua kestävälle pohjalle ja Suomen talouden tulee olla tasapainossa vuonna 2023. Työpaikkoja tulee lisätä ja muun muassa yritysten verotusta ei ole varaa kiristää.&nbsp;</p> <ul><li>Keskusta pitää tiukasti kiinni näistä kynnyskysymyksistä ja koko Suomen tasapuolisesta huomioimisesta neuvotteluissa. On aika olla sisukas ja tiukka.</li></ul> Keskusta päätti viime viikolla lähteä mukaan Antti Rinteen johdolla käytäviin hallitusneuvotteluihin. Vaalituloksemme jälkeen pidimme itsestään selvyytenä, että syntymässä on sinipuna - ei suinkaan punamultahallitus. Tilanne ei ole Keskustalle helppo rökäletappion jälkeen. On päivän selvää, että hallitus syntyy punamulta pohjalta vain, jos Keskustalle tärkeät kynnyskysymykset tulevat kirjatuiksi hallitusohjelmaan.

  • En ole valmis joustamaan muun muassa metsän kestävästä käytöstä, perheiden vapaudesta valita itselleen paras tapa jakaa perhevapaat enkä ylisukupolvisesti kestävästä taloudesta. On paljon kysymyksiä, joista tämä hallituspohja voi varmasti olla samaa mieltä. Ne liittyvät koulutukseen panostamiseen, vanhustenhoidon epäkohtiin ja yllättävää kyllä, myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen, edustaja Kemppi linjaa Keskustan kynnyskysymyksistä.

Keskusta ja vihreät ovat olleet vaalien alla napit vastakkain metsäpolitiikassa. Mikäli hallitusohjelma ei hyväksy metsän kestävää hyödyntämistä, ei hallitusohjelmaa synny. Viime viikkoinakin puhututtaneet Metsä Groupin hankkeet Kemissä ja Raumalla lisäävät puun käyttöä noin kuudella miljoonalla kuutiolla, mikä vie kokonaishakkuut lähelle kestäväksi arvioitujen hakkuumäärien rajaa.

  • Pidän uu­sia teh­das­hank­kei­ta hy­vi­nä uu­ti­si­na. Talouden kannalta on tär­ke­ää mah­dol­lis­taa met­sä­sek­to­rin te­ol­li­set in­ves­toin­nit Suo­mes­sa, jos­sa stan­dar­dit ja val­von­ta on maa­il­man huip­pua. Koska uusien tehtaiden modernit tuotteet ottavat tilaa myös maa­il­man­mark­ki­noil­la van­ha­nai­kai­sil­ta ja saas­tut­ta­viin teh­tai­siin pe­rus­tu­val­ta tuo­tan­nol­ta, on hankkeilla myös positiivisia ympäristövaikutuksia.

Myöskään perheiden valinnan mahdollisuuksista ei voida tinkiä. Ihmiset eivät halua poliitikkojen sanelevan perhevapaita, vaan haluavat itse päättää hoitovapaiden jakamisesta. Mallin tulee olla sellainen, että se kannustaa myös isiä jäämään nykyistä paremmin kotiin. Tämä ei ole ilmaista.

  • Perheiden parasta ei voi valita liian tiukoilla kiintiöillä eduskunnan kabinetista, vaan perheet tulee nähdä monimuotoisina ja joustavien vaihtoehtojen arvoisina. Lisäksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteet perheen tuen uudistamiseksi ja lisäämiseksi tulee pitää mukana, Kemppi muistuttaa.

On myös selvää, että hallitusohjelmassa yhteisten verorahojen käytön tulee rakentua kestävälle pohjalle ja Suomen talouden tulee olla tasapainossa vuonna 2023. Työpaikkoja tulee lisätä ja muun muassa yritysten verotusta ei ole varaa kiristää. 

  • Keskusta pitää tiukasti kiinni näistä kynnyskysymyksistä ja koko Suomen tasapuolisesta huomioimisesta neuvotteluissa. On aika olla sisukas ja tiukka.
]]>
0 http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276031-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia#comments hallitus Hallitusneuvottelut Hallitusohjelma Politiikka Säätytalo Wed, 15 May 2019 20:00:58 +0000 Hilkka Kemppi http://hilkka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276031-metsasta-perheiden-parhaasta-ja-talouden-tasapainosta-ei-voida-tinkia
Read my lips: viikon hoitotakuu terveyskeskuslääkärille ei toteudu http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276004-read-my-lips-viikon-hoitotakuu-laakarille-ei-toteudu <p>Hyvästi markkinamalli! Tervetuloa markkinamalli! Terveydenhuollon markkinamalli tulee. Nyt vain toisesta ja pienemmästä ovesta. Hallitsematon kuntien markkinamalli, kuten tähänkin asti.</p><p>Vihdoinkin joku näkyvä politiikan toimittaja <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10782028">kirjoittaa täsmälleen, mitä olen itse somessa yrittänyt tuoda esiin jo pari kuukautta</a>. Siitä lähtien, kun useat puolueet heittivät vaalikeitokseen puolivillaisia lupauksiaan, että ihmiset pääsevät viikossa lääkärille tuosta vaan, &quot;kunhan äänestätte meitä&quot;.</p><p>READ MY LIPS: NIIN EI TULE TAPAHTUMAAN.</p><p>Kuten nyt kirjoittaa myös maamme harvalukuisen terveyspolitiikkatoimittajien kärkeen kuuluva YLE:n Tiina Merikanto.</p><p>&quot;Ongelmat alkavat siitä, miten takuu arkielämässä ja pykälä-tasolla toteutetaan.</p><p>Jos hoitotakuuta kiristetään, mutta rakenteita ei samalla korjata, on riskinä, että kunnat joutuvat hoitamaan kiristyvän hoitotakuun ostamalla palvelut kalliilla yksityiseltä tuottajalta.</p><p>Keikkalääkäribisnes tai yksityislääkärifirmat saisivat lisää asiakkaita, ja osa kunnan lääkäreistä voisi siirtyä yksityisen palvelukseen. Tämä hyödyttäisi yksityistä terveydenhuoltoa, ja terveyskeskusten lääkäripula voisi pahentua entisestään.</p><p>Jos valtio antaa lisää rahaa hoitotakuun tiukentamiseen, miten se käytännössä annetaan: valtionosuuksinako, joista ei ole takeita, että ne käytetään nykyistä useampien lääkäreiden palkkaamiseen?</p><p>Ja miten valtio ohjaa lisärahoituksen juuri niille alueille, joissa hoitotakuun toteutumisessa on ongelmia? Ennen kuin lisärahaa annetaan ja hoitotakuuta kiristetään, pitää olla varmuus siitä, että raha ohjautuu juuri niille alueille, joissa palvelujen saatavuudessa on ongelmia. Lisärahoitusta kohdennettaessahan valtion tulisi huolehtia palvelujen saatavuuden yhdenvertaisuuden parantumisesta.&quot;</p><p>Aiemmat blogini asiasta:&nbsp;</p><p><a href="http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273783-alkaa-jauhako-rinteen-yhteisoverokantaa-kysykaa-hoitotakuusta">http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273783-alkaa-jauhako-rinteen-yhteisoverokantaa-kysykaa-hoitotakuusta</a></p><p><a href="http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274648-tallainen-on-sinipunan-sote-ja-tallainen-punamullan">http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274648-tallainen-on-sinipunan-sote-ja-tallainen-punamullan</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hyvästi markkinamalli! Tervetuloa markkinamalli! Terveydenhuollon markkinamalli tulee. Nyt vain toisesta ja pienemmästä ovesta. Hallitsematon kuntien markkinamalli, kuten tähänkin asti.

Vihdoinkin joku näkyvä politiikan toimittaja kirjoittaa täsmälleen, mitä olen itse somessa yrittänyt tuoda esiin jo pari kuukautta. Siitä lähtien, kun useat puolueet heittivät vaalikeitokseen puolivillaisia lupauksiaan, että ihmiset pääsevät viikossa lääkärille tuosta vaan, "kunhan äänestätte meitä".

READ MY LIPS: NIIN EI TULE TAPAHTUMAAN.

Kuten nyt kirjoittaa myös maamme harvalukuisen terveyspolitiikkatoimittajien kärkeen kuuluva YLE:n Tiina Merikanto.

"Ongelmat alkavat siitä, miten takuu arkielämässä ja pykälä-tasolla toteutetaan.

Jos hoitotakuuta kiristetään, mutta rakenteita ei samalla korjata, on riskinä, että kunnat joutuvat hoitamaan kiristyvän hoitotakuun ostamalla palvelut kalliilla yksityiseltä tuottajalta.

Keikkalääkäribisnes tai yksityislääkärifirmat saisivat lisää asiakkaita, ja osa kunnan lääkäreistä voisi siirtyä yksityisen palvelukseen. Tämä hyödyttäisi yksityistä terveydenhuoltoa, ja terveyskeskusten lääkäripula voisi pahentua entisestään.

Jos valtio antaa lisää rahaa hoitotakuun tiukentamiseen, miten se käytännössä annetaan: valtionosuuksinako, joista ei ole takeita, että ne käytetään nykyistä useampien lääkäreiden palkkaamiseen?

Ja miten valtio ohjaa lisärahoituksen juuri niille alueille, joissa hoitotakuun toteutumisessa on ongelmia? Ennen kuin lisärahaa annetaan ja hoitotakuuta kiristetään, pitää olla varmuus siitä, että raha ohjautuu juuri niille alueille, joissa palvelujen saatavuudessa on ongelmia. Lisärahoitusta kohdennettaessahan valtion tulisi huolehtia palvelujen saatavuuden yhdenvertaisuuden parantumisesta."

Aiemmat blogini asiasta: 

http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273783-alkaa-jauhako-rinteen-yhteisoverokantaa-kysykaa-hoitotakuusta

http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274648-tallainen-on-sinipunan-sote-ja-tallainen-punamullan

]]>
0 http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276004-read-my-lips-viikon-hoitotakuu-laakarille-ei-toteudu#comments Hallitusneuvottelut 2019 Hoitotakuu Julkinen terveydenhuolto Politiikka SDP Wed, 15 May 2019 12:55:49 +0000 Timo Kärkkäinen http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276004-read-my-lips-viikon-hoitotakuu-laakarille-ei-toteudu
Rinteen ilmiö-ala-työryhmän puheenjohtaja http://artoollikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276003-rinteen-ilmio-ala-tyoryhman-puheenjohtaja <p>Antti Rinteen hallitusneuvottelijoiden asiantuntijakaartista:</p><p>Turvallinen oikeusvaltio Suomi työryhmän, Oikeusvaltion kehittäminen alatyöryhmässä,</p><p>vaikuttamassa&nbsp;Dan Koivulaakso.</p><p>&nbsp;</p><p>Provo vai tyhmyyttä vai niukkuutta resurseissa..?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Antti Rinteen hallitusneuvottelijoiden asiantuntijakaartista:

Turvallinen oikeusvaltio Suomi työryhmän, Oikeusvaltion kehittäminen alatyöryhmässä,

vaikuttamassa Dan Koivulaakso.

 

Provo vai tyhmyyttä vai niukkuutta resurseissa..?

]]>
11 http://artoollikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276003-rinteen-ilmio-ala-tyoryhman-puheenjohtaja#comments Politiikka Wed, 15 May 2019 12:50:16 +0000 Arto Ollikainen http://artoollikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276003-rinteen-ilmio-ala-tyoryhman-puheenjohtaja
Keskustan kannattaisi pitää jäsenäänestys hallitusohjelmasta http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275928-keskustan-kannattaisi-pitaa-jasenaanestys-hallitusohjelmasta <p><strong>Vasemmistoliitto antaa jäsentensä päättää hallitusohjelmasta. Jäsenten ääntä tarvitsisi nyt kuitenkin kipeimmin Keskusta. Järjestämällä jäsenäänestyksen se löisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla. </strong></p><p>Vasemmistoliitto&nbsp; ottaa ensimmäisenä suomalaisena puolueena käyttöön neuvoa-antavan jäsenäänestyksen puolueen mahdollisesta hallitukseen osallistumisesta. Neuvoa-antava jäsenäänestys toteutetaan sähköisenä äänestyksenä puolueen jäsenrekisteriä hyödyntäen. Vasemmistoliiton mukaan äänestys ei vaikuta hallituksen muodostamisen aikatauluun, vaan se saadaan toimitettua kahdessa päivässä neuvottelutuloksen valmistuttua.</p><p>Puolue perusteli, että jäsenäänestyksellä se vastaa muuttuvan jäsenkuntansa toiveisiin.</p><p>&quot;Puolet vasemmistoliiton jäsenistä on liittynyt puolueeseen 2010-luvulla. Mukaan on tullut erityisesti nuoria. Meidän on pidettävä huolta siitä, että puolueen päätöksenteon tavat kehittyvät uudistuvan jäsenistömme mukana&quot;.</p><p>Vasemmistoliiton hinku hallitukseen on niin kova, ettei jäsenäänestyksellä taida tällä kertaa olla merkitystä. Haliitukseen mennään, jos vain päästää. Jos sen kokoaa SDP, ohjelmasta tuskin tulee sellaista, jota Vasemmistoliiton jäsenet eivät hyväksyisi.</p><p><strong>Jäsenäänestystä tarvisee eniten Keskusta</strong></p><p>Vaikeammassa tilanteessa on Keskusta. Kun hallitusneuvottelut on väännetty ja ohjelma päätetty, puolueessa saattaa yhä olla kahta tuulta. Surkean vaalituloksen ja kannatuskehityksen vuoksi valtaan täytyy palata siten, ettei pulinoille jää sijaa.</p><p>Hallitusohjelman hyväksymisestä päättävää jäsenäänestystä tarvitsisikin tällä kertaa eniten Keskusta.</p><p>Saksan sosialidemokraattinen puolue SPD oli 6 vuotta sitten vaikean valinnan&nbsp; edessä. Oppositiossa ollut puolue menestyi vaaleissa, muttei tarpeeksi päästäkseen itse muodostamaan hallitusta.</p><p>Tarjolla oli paluu niin sanottuun suureen koalitioon konservatiivipuolue CDU:n kanssa. Se jakoi jäseniä, koska aiemmin sosialidemokraattien kannatus oli lähtenyt pudotukseen CDU.n vetämissä hallituksissa. Estääkseen hallitukseen menoa seuraavan jatkuvan pulinan ja hiertämisen puoluejohtaja <strong>Sigmar Garbriel</strong> päätti antaa hallitusohjelman hyväksymisen jäsenten käsiin.</p><p>SPD järjesti joulukuussa 2013 ensimmäistä kertaa historiassaan ja ensimmäisenä saksalaisena puolueena jäsenäänestyksen siitä, hyväksyvätkö puolueen jäsenet hallitusneuvottelujen tuloksena syntyneen puolueiden<br />sopimuksen hallitusohjelmaksi ja puolueen osallistumisen hallitukseen.</p><p><strong>Mallia Saksan demareista</strong></p><p>Ennen hallitusneuvotteluja SPD:n puoluevaltuusto asetti joukon keskeisiä tavoitteita,<br />jotka hallitusneuvotteluissa piti pyrkiä saavuttamaan. Puolue tiedotti hallitusneuvottelujen<br />aikana niiden kulusta ja käsitellyistä asioista jatkuvasti jäsenistölleen mm.<br />verkkosivuillaan.</p><p>Neuvottelutuloksena syntynyt hallitussopimus (hallitusohjelma) julkaistiin<br />puolueen verkkosivuilla, se lähetettiin jäsenille puolueen sähköisessä uutiskirjeessä<br />ja siitä oli sähköinen tiivistelmä jäsenten saatavilla verkossa.</p><p>Hallitussopimuksen ja jäsenäänestyksen välillä SPD:n jokainen piiriorganisaatio järjesti<br />vähintään yhden seminaari- ja keskustelutilaisuuden, johon alueen kaikki puolueen<br />jäsenet saivat kutsun.</p><p>Jäsenäänestys järjestettiin postin välityksellä postiäänestyksenä.</p><p>Jäsenäänestyksen tuloksen oli määrä olla sitova, mikäli vähintään 20 prosenttia SPD:n<br />jäsenistä antaa siinä äänensä.</p><p>Vähintään 20 prosenttia äänesti ja heistä enemmistö hyväksyi hallitussopimuksen<br />(hallitusohjelma) ja tämän myötä hallitukseen osallistumisen,</p><p><strong>Lentävä lähtö Keskustan uudistumiselle</strong></p><p>SPD:n jäsenäänestys hallitukseen osallistumisesta onnistui hyvin niin jäsendemokratian<br />lisäämisen kuin teknisten toteutuksen kannalta.</p><p>Jos Keskusta ottaisi mallia Saksasta, se iskisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla.</p><p>Pulinat jäisivät pois ja puolue menisi yhteinäisenä hallitukseen. Samalla puolue saisi lentävän lähdön uudistumiseen ja osoittaisi etenevänsä Vasemmistoliiton kanssa poliittisen jäsendemokratian eturintamassa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vasemmistoliitto antaa jäsentensä päättää hallitusohjelmasta. Jäsenten ääntä tarvitsisi nyt kuitenkin kipeimmin Keskusta. Järjestämällä jäsenäänestyksen se löisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Vasemmistoliitto  ottaa ensimmäisenä suomalaisena puolueena käyttöön neuvoa-antavan jäsenäänestyksen puolueen mahdollisesta hallitukseen osallistumisesta. Neuvoa-antava jäsenäänestys toteutetaan sähköisenä äänestyksenä puolueen jäsenrekisteriä hyödyntäen. Vasemmistoliiton mukaan äänestys ei vaikuta hallituksen muodostamisen aikatauluun, vaan se saadaan toimitettua kahdessa päivässä neuvottelutuloksen valmistuttua.

Puolue perusteli, että jäsenäänestyksellä se vastaa muuttuvan jäsenkuntansa toiveisiin.

"Puolet vasemmistoliiton jäsenistä on liittynyt puolueeseen 2010-luvulla. Mukaan on tullut erityisesti nuoria. Meidän on pidettävä huolta siitä, että puolueen päätöksenteon tavat kehittyvät uudistuvan jäsenistömme mukana".

Vasemmistoliiton hinku hallitukseen on niin kova, ettei jäsenäänestyksellä taida tällä kertaa olla merkitystä. Haliitukseen mennään, jos vain päästää. Jos sen kokoaa SDP, ohjelmasta tuskin tulee sellaista, jota Vasemmistoliiton jäsenet eivät hyväksyisi.

Jäsenäänestystä tarvisee eniten Keskusta

Vaikeammassa tilanteessa on Keskusta. Kun hallitusneuvottelut on väännetty ja ohjelma päätetty, puolueessa saattaa yhä olla kahta tuulta. Surkean vaalituloksen ja kannatuskehityksen vuoksi valtaan täytyy palata siten, ettei pulinoille jää sijaa.

Hallitusohjelman hyväksymisestä päättävää jäsenäänestystä tarvitsisikin tällä kertaa eniten Keskusta.

Saksan sosialidemokraattinen puolue SPD oli 6 vuotta sitten vaikean valinnan  edessä. Oppositiossa ollut puolue menestyi vaaleissa, muttei tarpeeksi päästäkseen itse muodostamaan hallitusta.

Tarjolla oli paluu niin sanottuun suureen koalitioon konservatiivipuolue CDU:n kanssa. Se jakoi jäseniä, koska aiemmin sosialidemokraattien kannatus oli lähtenyt pudotukseen CDU.n vetämissä hallituksissa. Estääkseen hallitukseen menoa seuraavan jatkuvan pulinan ja hiertämisen puoluejohtaja Sigmar Garbriel päätti antaa hallitusohjelman hyväksymisen jäsenten käsiin.

SPD järjesti joulukuussa 2013 ensimmäistä kertaa historiassaan ja ensimmäisenä saksalaisena puolueena jäsenäänestyksen siitä, hyväksyvätkö puolueen jäsenet hallitusneuvottelujen tuloksena syntyneen puolueiden
sopimuksen hallitusohjelmaksi ja puolueen osallistumisen hallitukseen.

Mallia Saksan demareista

Ennen hallitusneuvotteluja SPD:n puoluevaltuusto asetti joukon keskeisiä tavoitteita,
jotka hallitusneuvotteluissa piti pyrkiä saavuttamaan. Puolue tiedotti hallitusneuvottelujen
aikana niiden kulusta ja käsitellyistä asioista jatkuvasti jäsenistölleen mm.
verkkosivuillaan.

Neuvottelutuloksena syntynyt hallitussopimus (hallitusohjelma) julkaistiin
puolueen verkkosivuilla, se lähetettiin jäsenille puolueen sähköisessä uutiskirjeessä
ja siitä oli sähköinen tiivistelmä jäsenten saatavilla verkossa.

Hallitussopimuksen ja jäsenäänestyksen välillä SPD:n jokainen piiriorganisaatio järjesti
vähintään yhden seminaari- ja keskustelutilaisuuden, johon alueen kaikki puolueen
jäsenet saivat kutsun.

Jäsenäänestys järjestettiin postin välityksellä postiäänestyksenä.

Jäsenäänestyksen tuloksen oli määrä olla sitova, mikäli vähintään 20 prosenttia SPD:n
jäsenistä antaa siinä äänensä.

Vähintään 20 prosenttia äänesti ja heistä enemmistö hyväksyi hallitussopimuksen
(hallitusohjelma) ja tämän myötä hallitukseen osallistumisen,

Lentävä lähtö Keskustan uudistumiselle

SPD:n jäsenäänestys hallitukseen osallistumisesta onnistui hyvin niin jäsendemokratian
lisäämisen kuin teknisten toteutuksen kannalta.

Jos Keskusta ottaisi mallia Saksasta, se iskisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Pulinat jäisivät pois ja puolue menisi yhteinäisenä hallitukseen. Samalla puolue saisi lentävän lähdön uudistumiseen ja osoittaisi etenevänsä Vasemmistoliiton kanssa poliittisen jäsendemokratian eturintamassa.

 

]]>
3 http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275928-keskustan-kannattaisi-pitaa-jasenaanestys-hallitusohjelmasta#comments Edukuntapuolueet Hallitusneuvottelut 2019 Keskusta Politiikka Tue, 14 May 2019 06:30:00 +0000 Timo Kärkkäinen http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275928-keskustan-kannattaisi-pitaa-jasenaanestys-hallitusohjelmasta
Lämpimät terveiset hallitusneuvotteluihin kuntatasolta http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275913-lampimat-terveiset-hallitusneuvotteluihin-kuntatasolta <p>Hoitajamitoituksen nostaminen ja maksuton toinen aste ja oppivelvollisuusiän ulottaminen viisivuotiaisiin ovat esimerkkejä siitä, millaisia lupauksia puolueet tekivät vaaleissa kuntapäättäjien puolesta. Mikäli riittävää lisärahoitusta näiden palvelujen tuottamiseen ei kunnille osoiteta, kuntien päättäjien tulee löytää nykyisestä toiminnastaan säästöjä tai korottaa kiinteistö- tai kunnallisveroja palvelujen rahoittamiseksi.</p><p>---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------</p><p>Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden kehityssuunta on kääntynyt myönteiseksi. Nuorisotyöttömyys on vähentynyt kaikissa kolmessa maakunnassa ja työpaikkoja on avoinna enemmän kuin vuosiin. Työttömyys on alentunut. Myönteinen kehitys ei kuitenkaan heijastu kuntatalouteen.</p><p>Monen kuntapäättäjän pää painuu talouslukujen edessä. Kuntatalous näyttää vuoden 2018 tilinpäätösten mukaan synkältä. Tulos on miinusmerkkinen 196:ssa eli peräti noin kahdessa kolmasosassa kunnista, kun vuotta aiemmin näin oli 55 kunnassa.</p><p>Pohjois-Pohjanmaalla 19 kuntaa 30:stä, Kainuussa seitsemän kuntaa kahdeksasta ja Lapissa 11 kuntaa 21:stä tekee negatiivisen tuloksen. Vuotta aiemmin tällaisia kuntia oli 13, nyt 37.</p><p>Ainut maakunta, joka tekee myönteisen tuloksen, on Uusimaa. Tosin Uudellamaallakin negatiivisen tuloksen kuntia oli 14 (26:sta). Yksittäinen vuosi ei toki ratkaise kuntatalouden tasapainoa, vaan kuntatalouden kokonaistilaan vaikuttaa myös kuntien suunnitelmakauden tulos ja lainakanta.</p><p>Valtakunnallisesti kuntien taloudellisen tuloksen takana ovat huonosti kertyneet verot, valtionosuuksien heikko kehitys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen kasvu. Kainuun kuntajohtajakokouksissa on syystäkin käyty vakavaa keskustelua kustannusten kasvun taittamisesta myös sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta.</p><p>Kainuun mallissa sosiaali- ja terveyspalveluja on tuotettu maakuntapohjaisesti jo yli kymmenen vuotta. Alueen palvelutarpeet ovat maan keskiarvoa reilusti korkeammat ja nettokustannukset asukasta kohden maan korkeimmat. Vaikeutena ovat erikoissairaanhoidon yhä nousevat kustannukset ja mm. valtakunnalliset ongelmat lääkäreiden ja psykologien saatavuudessa perusterveydenhuoltoon.</p><p>Eduskuntavaalien aika oli lupauksien aikaa. Nyt neuvottelijat istuvat Säätytalolla ilmiöpöydissä pohtimassa, mitä mukavaa äänestäjille olisi tarjottavana. Rahakeskustelun äärelle päästään pian. Hoitajamitoituksen nostaminen ja maksuton toinen aste ja oppivelvollisuusiän ulottaminen viisivuotiaisiin ovat esimerkkejä siitä, millaisia lupauksia puolueet tekivät vaaleissa kuntapäättäjien puolesta. Mikäli riittävää lisärahoitusta näiden palvelujen tuottamiseen ei kunnille osoiteta, kuntien päättäjien tulee löytää nykyisestä toiminnastaan säästöjä tai korottaa kiinteistö- tai kunnallisveroja palvelujen rahoittamiseksi.</p><p>Kainuun osalta hoitajamitoituksen korotus tarkoittaisi 1,5&ndash;3 miljoonan euron lisäpanostusta. Kuhmon talouteen vaikutus olisi maksuosuuden kautta 200&thinsp;000&ndash;400&thinsp;000 euroa. 33 lukiolaiselle ilmainen materiaali tekisi noin 86&thinsp;000 euroa, kaikille lukiolaisille kertainvestointina noin 260&thinsp;000 euroa. Vertailun vuoksi Kuhmon puolen veroprosentin tuotto on noin 500&thinsp;000 euroa.</p><p>Hoitajamitoituksen kasvattaminen sekä oppivelvollisuusiän ulottaminen viisivuotiaisiin tarkoittaa myös merkittävää henkilöstön lisärekrytointia. Kainuussa pelkästään hoitajamitoituksen kasvattaminen tarkoittaa 34&ndash;68 uuden hoitajan rekrytointia.</p><p>Jo tällä hetkellä ongelmana on nuorten heikko hakeutuminen alalle ja työntekijäpula. Vastaukseksi esitetään palkkojen korottamista ja kohtuullista työtaakkaa. Niilläkin on kuitenkin oma hintalappunsa.</p><p>Selvyyden vuoksi haluan todeta, että en missään tapauksessa halua kirjoituksellani osoittaa, etteivät maksuton toinen aste tai hoitajamitoituksen kasvattaminen ole tavoittelemisen arvoisia asioita.</p><p>Politiikassa on aina kysymys arvoista ja rahojen suuntaamisesta. Arvokeskustelu käydään juuri siitä, missä kulkee verotuksen taso ja yhteiskunnan tarjoamien palvelujen taso. Parannetut palvelut esitetään usein rahoitettavaksi paremmalla työllisyydellä ja verotulojen kasvulla tai leikkaamalla valtion muista kuluista. Tällöin eduskunnan tulee huolehtia siitä, että rahavirta suunnataan sinne, missä kustannuksetkin syntyvät eli kunnille.</p><p>Samaan aikaan meillä on menopaineita jo olemassa olevissa palveluissa. Joillakin kunnilla ne liittyvät enenevässä määrin lasten kasvavaan määrään, toisissa taas sosiaali- ja terveyspalvelujen menoihin.</p><p>Menopaineita on myös valtiontaloudessa, kuten poliisien määrärahoissa, rajaturvallisuudessa ja teiden hoidossa.</p><p>Verotulojen kasvun tulppana on työikäisen väestön määrän väheneminen. Koko valtiontalouden kannalta tilanne on ongelmallinen. Mikäli haluamme pitää yllä palvelujen tasoa ja määrää tai jopa kasvattaa sitä, työllisyysastetta tulee edelleen nostaa. Lisäksi tarvitsemme hyvin vakavaa pohdintaa yhteiskunnan tarjoamien palvelujen määrästä.</p><p>Vuonna 2050 olemme jo ohittamassa väestön huoltosuhteeseen liittyvän taloudellisen vajeen. Tämä väliaika tulisi pystyä hoitamaan romuttamatta nykyistä järjestelmää, mutta kehittämällä sitä paremmin toimivaksi. Tarvitsemme ehdottomasti myös nykyistä enemmän yhteisöllisyyttä ja yksilön omavastuuta itsestään ja läheisistään.</p> Hoitajamitoituksen nostaminen ja maksuton toinen aste ja oppivelvollisuusiän ulottaminen viisivuotiaisiin ovat esimerkkejä siitä, millaisia lupauksia puolueet tekivät vaaleissa kuntapäättäjien puolesta. Mikäli riittävää lisärahoitusta näiden palvelujen tuottamiseen ei kunnille osoiteta, kuntien päättäjien tulee löytää nykyisestä toiminnastaan säästöjä tai korottaa kiinteistö- tai kunnallisveroja palvelujen rahoittamiseksi.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden kehityssuunta on kääntynyt myönteiseksi. Nuorisotyöttömyys on vähentynyt kaikissa kolmessa maakunnassa ja työpaikkoja on avoinna enemmän kuin vuosiin. Työttömyys on alentunut. Myönteinen kehitys ei kuitenkaan heijastu kuntatalouteen.

Monen kuntapäättäjän pää painuu talouslukujen edessä. Kuntatalous näyttää vuoden 2018 tilinpäätösten mukaan synkältä. Tulos on miinusmerkkinen 196:ssa eli peräti noin kahdessa kolmasosassa kunnista, kun vuotta aiemmin näin oli 55 kunnassa.

Pohjois-Pohjanmaalla 19 kuntaa 30:stä, Kainuussa seitsemän kuntaa kahdeksasta ja Lapissa 11 kuntaa 21:stä tekee negatiivisen tuloksen. Vuotta aiemmin tällaisia kuntia oli 13, nyt 37.

Ainut maakunta, joka tekee myönteisen tuloksen, on Uusimaa. Tosin Uudellamaallakin negatiivisen tuloksen kuntia oli 14 (26:sta). Yksittäinen vuosi ei toki ratkaise kuntatalouden tasapainoa, vaan kuntatalouden kokonaistilaan vaikuttaa myös kuntien suunnitelmakauden tulos ja lainakanta.

Valtakunnallisesti kuntien taloudellisen tuloksen takana ovat huonosti kertyneet verot, valtionosuuksien heikko kehitys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen kasvu. Kainuun kuntajohtajakokouksissa on syystäkin käyty vakavaa keskustelua kustannusten kasvun taittamisesta myös sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta.

Kainuun mallissa sosiaali- ja terveyspalveluja on tuotettu maakuntapohjaisesti jo yli kymmenen vuotta. Alueen palvelutarpeet ovat maan keskiarvoa reilusti korkeammat ja nettokustannukset asukasta kohden maan korkeimmat. Vaikeutena ovat erikoissairaanhoidon yhä nousevat kustannukset ja mm. valtakunnalliset ongelmat lääkäreiden ja psykologien saatavuudessa perusterveydenhuoltoon.

Eduskuntavaalien aika oli lupauksien aikaa. Nyt neuvottelijat istuvat Säätytalolla ilmiöpöydissä pohtimassa, mitä mukavaa äänestäjille olisi tarjottavana. Rahakeskustelun äärelle päästään pian. Hoitajamitoituksen nostaminen ja maksuton toinen aste ja oppivelvollisuusiän ulottaminen viisivuotiaisiin ovat esimerkkejä siitä, millaisia lupauksia puolueet tekivät vaaleissa kuntapäättäjien puolesta. Mikäli riittävää lisärahoitusta näiden palvelujen tuottamiseen ei kunnille osoiteta, kuntien päättäjien tulee löytää nykyisestä toiminnastaan säästöjä tai korottaa kiinteistö- tai kunnallisveroja palvelujen rahoittamiseksi.

Kainuun osalta hoitajamitoituksen korotus tarkoittaisi 1,5–3 miljoonan euron lisäpanostusta. Kuhmon talouteen vaikutus olisi maksuosuuden kautta 200 000–400 000 euroa. 33 lukiolaiselle ilmainen materiaali tekisi noin 86 000 euroa, kaikille lukiolaisille kertainvestointina noin 260 000 euroa. Vertailun vuoksi Kuhmon puolen veroprosentin tuotto on noin 500 000 euroa.

Hoitajamitoituksen kasvattaminen sekä oppivelvollisuusiän ulottaminen viisivuotiaisiin tarkoittaa myös merkittävää henkilöstön lisärekrytointia. Kainuussa pelkästään hoitajamitoituksen kasvattaminen tarkoittaa 34–68 uuden hoitajan rekrytointia.

Jo tällä hetkellä ongelmana on nuorten heikko hakeutuminen alalle ja työntekijäpula. Vastaukseksi esitetään palkkojen korottamista ja kohtuullista työtaakkaa. Niilläkin on kuitenkin oma hintalappunsa.

Selvyyden vuoksi haluan todeta, että en missään tapauksessa halua kirjoituksellani osoittaa, etteivät maksuton toinen aste tai hoitajamitoituksen kasvattaminen ole tavoittelemisen arvoisia asioita.

Politiikassa on aina kysymys arvoista ja rahojen suuntaamisesta. Arvokeskustelu käydään juuri siitä, missä kulkee verotuksen taso ja yhteiskunnan tarjoamien palvelujen taso. Parannetut palvelut esitetään usein rahoitettavaksi paremmalla työllisyydellä ja verotulojen kasvulla tai leikkaamalla valtion muista kuluista. Tällöin eduskunnan tulee huolehtia siitä, että rahavirta suunnataan sinne, missä kustannuksetkin syntyvät eli kunnille.

Samaan aikaan meillä on menopaineita jo olemassa olevissa palveluissa. Joillakin kunnilla ne liittyvät enenevässä määrin lasten kasvavaan määrään, toisissa taas sosiaali- ja terveyspalvelujen menoihin.

Menopaineita on myös valtiontaloudessa, kuten poliisien määrärahoissa, rajaturvallisuudessa ja teiden hoidossa.

Verotulojen kasvun tulppana on työikäisen väestön määrän väheneminen. Koko valtiontalouden kannalta tilanne on ongelmallinen. Mikäli haluamme pitää yllä palvelujen tasoa ja määrää tai jopa kasvattaa sitä, työllisyysastetta tulee edelleen nostaa. Lisäksi tarvitsemme hyvin vakavaa pohdintaa yhteiskunnan tarjoamien palvelujen määrästä.

Vuonna 2050 olemme jo ohittamassa väestön huoltosuhteeseen liittyvän taloudellisen vajeen. Tämä väliaika tulisi pystyä hoitamaan romuttamatta nykyistä järjestelmää, mutta kehittämällä sitä paremmin toimivaksi. Tarvitsemme ehdottomasti myös nykyistä enemmän yhteisöllisyyttä ja yksilön omavastuuta itsestään ja läheisistään.

]]>
10 http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275913-lampimat-terveiset-hallitusneuvotteluihin-kuntatasolta#comments Kotimaa Hallitusneuvottelut Kunnat Politiikka Mon, 13 May 2019 09:52:37 +0000 Tytti Määttä http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275913-lampimat-terveiset-hallitusneuvotteluihin-kuntatasolta
Säätytalon lobbareiden hattuleikit http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275879-saatytalon-lobbareiden-hattuleikit <p>Henkilö A: Lobbausfirma - ministerin avustaja - lobbausfirma - ministerin avustaja - lobbausfirma - puolue - (ministerin avustaja 2019 -?).</p><p>Henkilö B: Puolue - ministerin avustaja - lobbausfirma - ministerin avustaja - etujärjestö - puolue - etujärjestö - (ministerin avustaja 2019-?).</p><p>Henkilö C: Ministerin avustaja &ndash; ministerin avustaja &ndash; etujärjestö - lobbausfirma - (ministerin avustaja 2019-?).</p><p>Henkilö D: Puolue - ministerin avustaja - etujärjestö -ministerin avustaja - etujärjestö - puolue-(ministerin avustaja 2019-?).</p><p>Henkilö&nbsp; E: Ministerin avustaja - ministerin avustaja - ministerin avustaja - lobbausfirma - (ministerin avustaja 2019 -?).</p><p>Henkilö F: Ministerin avustaja - puolue -lobbausfirma - puolue - (ministerin avustaja 2019-?).</p><p>Siinä 6:n hallitusneuvotteluissa parhaillaan joko neuvottelijana tai poliittisena asiantuntijana vaikuttavan 3:a eri puoluetta edustavan henkilön uraputki viimeiseltä 10 vuodelta. Ja ennuste heidän seuraavasta siirrostaan.</p><p>&quot;Hallitusohjelma voi parhaimmillaan olla 200-300 miljardin euron paperi neljäksi vuodeksi. Siitä neuvottelevien henkilöiden sidonnaisuudet eivät ole sattumaa, vaan perustuvat kilpailuun (<a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006101658.html">Anders Blom IS 10.5.</a>)&quot;.</p><p>&quot;Nyt on kuitenkin huomattavissa erityisesti puolueissa kehitys kohti poliittisen vaikuttamisen ammattimaistumista. Etujen kilpailu ja puolueiden heikentyminen on lisännyt poliittisen vaikuttamisen ammattimaistumista.&quot; <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006101658.html">(Anders Blom IS 16.5.</a>)</p><p><strong>Hatut sekaisin</strong></p><p>Ensimmäiseksi: näissä hallitusneuvotteluissa on hyvää, että valtioneuvoston sivuilla on kaikkien luettevissa kaikki henkilöt, jotka Säätytalolla seuraavat pari viikkoa huseeraavat. Näin ei ole ollut aina. Olisiko ensimmäinen kerta, kun koko porukka julkistetaan?</p><p>Toiseksi: näissä hallitusneuvotteluissa näyttää hääräävän ennätysmäinen joukko ihmisiä, joiden palkka tulee lobbarifirmalta tai etujärjestöltä. He voivat olla mukana puolueensa politiikan valmistelussa esimerkiksi työryhmissä, mutta niissäkin monesti juuri etujärjestöstatuksensa ansiosta.</p><p>Nämä henkilöt ovat yhteiskunnallisesti aktiivisia ja joutuvat tämän tästä miettimään, minkä hatun tänään laittavat päähänsä. Puolueen, työnantajan vai asiakasyrityksen? Siinä voi mennä sekaisin hatuissa.</p><p><strong>Puolueen uraihmisen kultainen kolmio</strong></p><p>Kyllä lobbariutuneiden hallitusneuvottelujen arvostelussa on pohjaa.</p><p>Nyt puhutaan paljon &quot;ilmiöistä&quot;. 2000 -luvun ilmiö on, että samat ihmiset sahaavat urallaan vuodesta toiseen ministerin avustajakunnan, lobbausfirman ja etujärjestön kultaisessa kolmiossa.</p><p>Vasemmiston uraihmisillä kolmion yksi kulma on ay-liike - oikeiston uraihmisillä työntantajajärjestöt. Blomin kertomalla tavalla kolmannen kulman muodostaa - jäsenkirjan väristä riippumatta - nykyään suuryrityksiä palveleva lobbausfirma.</p><p>Toki he voivat olla samalla mukana myös puolueensa sektoriohjelmatyössä - mutta niissäkin usein juuri etujärjestöasemansa ansiosta.</p><p>On perustelua kysyä alkavatko roolit sekoittua tässä karusellisssa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Henkilö A: Lobbausfirma - ministerin avustaja - lobbausfirma - ministerin avustaja - lobbausfirma - puolue - (ministerin avustaja 2019 -?).

Henkilö B: Puolue - ministerin avustaja - lobbausfirma - ministerin avustaja - etujärjestö - puolue - etujärjestö - (ministerin avustaja 2019-?).

Henkilö C: Ministerin avustaja – ministerin avustaja – etujärjestö - lobbausfirma - (ministerin avustaja 2019-?).

Henkilö D: Puolue - ministerin avustaja - etujärjestö -ministerin avustaja - etujärjestö - puolue-(ministerin avustaja 2019-?).

Henkilö  E: Ministerin avustaja - ministerin avustaja - ministerin avustaja - lobbausfirma - (ministerin avustaja 2019 -?).

Henkilö F: Ministerin avustaja - puolue -lobbausfirma - puolue - (ministerin avustaja 2019-?).

Siinä 6:n hallitusneuvotteluissa parhaillaan joko neuvottelijana tai poliittisena asiantuntijana vaikuttavan 3:a eri puoluetta edustavan henkilön uraputki viimeiseltä 10 vuodelta. Ja ennuste heidän seuraavasta siirrostaan.

"Hallitusohjelma voi parhaimmillaan olla 200-300 miljardin euron paperi neljäksi vuodeksi. Siitä neuvottelevien henkilöiden sidonnaisuudet eivät ole sattumaa, vaan perustuvat kilpailuun (Anders Blom IS 10.5.)".

"Nyt on kuitenkin huomattavissa erityisesti puolueissa kehitys kohti poliittisen vaikuttamisen ammattimaistumista. Etujen kilpailu ja puolueiden heikentyminen on lisännyt poliittisen vaikuttamisen ammattimaistumista." (Anders Blom IS 16.5.)

Hatut sekaisin

Ensimmäiseksi: näissä hallitusneuvotteluissa on hyvää, että valtioneuvoston sivuilla on kaikkien luettevissa kaikki henkilöt, jotka Säätytalolla seuraavat pari viikkoa huseeraavat. Näin ei ole ollut aina. Olisiko ensimmäinen kerta, kun koko porukka julkistetaan?

Toiseksi: näissä hallitusneuvotteluissa näyttää hääräävän ennätysmäinen joukko ihmisiä, joiden palkka tulee lobbarifirmalta tai etujärjestöltä. He voivat olla mukana puolueensa politiikan valmistelussa esimerkiksi työryhmissä, mutta niissäkin monesti juuri etujärjestöstatuksensa ansiosta.

Nämä henkilöt ovat yhteiskunnallisesti aktiivisia ja joutuvat tämän tästä miettimään, minkä hatun tänään laittavat päähänsä. Puolueen, työnantajan vai asiakasyrityksen? Siinä voi mennä sekaisin hatuissa.

Puolueen uraihmisen kultainen kolmio

Kyllä lobbariutuneiden hallitusneuvottelujen arvostelussa on pohjaa.

Nyt puhutaan paljon "ilmiöistä". 2000 -luvun ilmiö on, että samat ihmiset sahaavat urallaan vuodesta toiseen ministerin avustajakunnan, lobbausfirman ja etujärjestön kultaisessa kolmiossa.

Vasemmiston uraihmisillä kolmion yksi kulma on ay-liike - oikeiston uraihmisillä työntantajajärjestöt. Blomin kertomalla tavalla kolmannen kulman muodostaa - jäsenkirjan väristä riippumatta - nykyään suuryrityksiä palveleva lobbausfirma.

Toki he voivat olla samalla mukana myös puolueensa sektoriohjelmatyössä - mutta niissäkin usein juuri etujärjestöasemansa ansiosta.

On perustelua kysyä alkavatko roolit sekoittua tässä karusellisssa.

 

]]>
2 http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275879-saatytalon-lobbareiden-hattuleikit#comments Antti Rinteen hallitus Hallitusneuvottelut 2019 Lobbaaminen Politiikka SDP Sun, 12 May 2019 12:12:13 +0000 Timo Kärkkäinen http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275879-saatytalon-lobbareiden-hattuleikit
Tiede ja politiikka ne (huonosti) yhteen soppii http://jaakkonaski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275836-tiede-ja-politiikka-ne-huonosti-yhteen-soppii <p>Politiikan rikkinäisyydestä valittaminen ja ehdotukset sen korvaamiseksi ovat julkisessa keskustelussa varsin tavallisia. Viime aikoina tätä ovat tehneet esimerkiksi Hjallis Harkimo, <a href="https://areena.yle.fi/1-4584946">Esko Valtaoja</a> sekä <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10772467">Katri Saarikivi</a>, joista kaksi viimeksi mainittua edustavat tiedeyhteisöä. Heidän ulostulojaan leimaa erikoinen tietämättömyys tiedepohjaista päätöksentekoa koskevasta tutkimuksesta, joka ei herätä luottamusta sen suhteen, että tieteentekijöillä olisi edellytyksiä osallistua päätöksentekoon. Mainitsen tässä siis tietoisuuden lisäämisen nimissä muutamia asiaan liittyviä havaintoja ja käsittelen lopuksi luonnontieteellistä politiikkanäkemystä hieman laajemmin.</p> <p>Tieteen ja politiikan yhteensovittamisen vaikeus tai niin sanotun tieto- tai tiedepohjaisen päätöksenteon ihanteen ilmeinen saavuttamattomuus johtuu pohjimmiltaan siitä yksinkertaisesta syystä, että tiede ja politiikka ovat hyvin erilaisia prosesseja. Tiedettä voidaan esimerkiksi tehdä pitkäjänteisesti totuuden tavoittelun nimissä, kun taas politiikassa on toimittava huomattavasti lyhytjänteisemmin, esimerkiksi neljän vuoden eduskuntavaalisyklin tahdissa. Samoin poliitikon on käytettävä runsaasti resursseja vaalityön tekemiseen ja valituksi tulemiseen, kun taas tieteentekijä voi jokseenkin vapaammin keskittyä tutkimustyöhön omalla alallaan. Tästä syystä poliittisia päätöksiä tehdään usein kompromissihakuisesti mahdollisesti tiukkojen aikarajojen puitteissa, johon prosessiin tieteellinen harkinta ja perinpohjainen asioihin perehtyminen huonosti sopii.</p> <p>Toinen tietopohjaista päätöksentekoa vaikeuttava seikka on se, että siinä missä tiede on yleensä melko yksimielistä siitä, mitä tutkimuksella tavoitellaan, on politiikka puolestaan pluralistista ja monia eri intressejä yhteen sovittavaa. On esimerkiksi helppoa olla sitä mieltä, että satunnaistetut sokkotutkimukset ovat paras tapa suorittaa uusien lääkkeiden vaikutusten arviointia, mutta paljon vaikeampaa saavuttaa yksimielisyys siitä, että tulisiko yhteiskunnan resursseja käyttää uuteen tehtaaseen, joka parantaisi työllisyyttä mutta heikentäisi samalla ympäristön tilaa. Näin on varsinkin siinä tapauksessa, että tieteellisesti hankittu tietoa osoittaa, että tehtaan perustamisella olisi sekä työllisyyttä parantavia että ympäristöä vahingoittavia seuraamuksia. Tieteellinen tieto ei siis voi mitenkään yksinkertaisesti ratkaista politiikassa käsiteltäviä arvokysymyksiä.</p> <p>Sekä Valtaoja että Saarikivi ovat kumpikin esittäneet oman näkemyksensä politiikasta ja sen ongelmista. Ensiksi mainittu on omaksunut kosmologian näkökulmasta ymmärrettävän perspektiivin, jossa inhimillisellä toiminnalla yleensä ei ole mitään merkitystä, Suomen eduskunnan seuraavasta nelivuotiskaudesta puhumattakaan. Tämä voi olla hyvinkin totuudenmukainen ajatus, mutta myös siinä määrin politiikkaan liittymätön, ellei suorastaan nihilistinen, että jätetään se tässä omaan arvoonsa.</p> <p>Saarikiven näkemys puolestaan on paljon mielenkiintoisempi. Hän esittää, että poliittinen päätöksenteko kaatuu inhimilliseen taipumukseen muodostaa sisä- ja ulkoryhmiä jo ihan mitättömissäkin asioissa, joita sitten puolustetaan henkeen ja vereen, vaikka tutkittu tieto sanoisi mitä. Tähän tarjotaan lääkkeeksi tieteellistä uteliaisuutta eli avoimuutta, joka erään tutkimuksen mukaan vähentää tieteelliseen tietoon suhtautumisen polarisaatiota ja pikemminkin edistää omien mielipiteiden mukauttamista tietoon. Tähän nojaten Saarikivi kehottaa tunnistamaan omia ryhmäjäsenyyden aiheuttamia vinoumia sekä keskittymään ihmisiin (kuten Antero Vartiaan) politiikan sijasta ongelmia ratkaistaessa.</p> <p>Oletan Saarikiven kuuluvan juuri tähän uteliaiden ihmisten ryhmään, eli hän on uutuudelle ja ajatuksia haastavalle tiedolle avoin ihminen, joka &rdquo;haluaa ymmärtää paremmin todellisuutta&rdquo;. Erikseen mainitaan vielä, että hän ei ole &rdquo;vihervassari&rdquo;, &rdquo;äärioikeistolainen&rdquo; tai &rdquo;tolkun ihminen&rdquo;. On kuitenkin mielenkiintoista huomata, että avoimuus uusille kokemuksille ja älyllinen uteliaisuus korreloivat psykometriikan mukaan tiettävästi enimmäkseen liberalismin kanssa, ja vieläpä sellaisen liberalismin kanssa, jota edustavat niin sanotut vihervasemmistopuolueet. Saarikiven kannattaisikin ehkä syleillä omaa liberalismiaan rohkeasti, ainakin työnsä ulkopuolella, sillä se on jalo aate, joka on saanut aikaan paljon hyvää, vaikkei aina tieteelliseen tietoon perustuen.</p> <p>Lopuksi voidaan todeta, että luonnontieteen parissa työskenteleviä ihmisiä vaivaa erikoinen älyllinen hybris, jossa oma tutkimusala ikään kuin asettaa luonnontieteilijän kulloinkin käsiteltävän asian ylä- ja ulkopuolelle. Valtaojan tapauksessa kosmologia on keino väheksyä kaikkea inhimillistä toimintaa, sillä maailmankaikkeuden näkökulmasta ihmisellä ei ole mitään merkitystä. Saarikiven tapauksessa puolestaan politiikan katsotaan olevan rikki ihmisten myötäsyntyisten vinoumien takia, joka oikeuttaa politiikan vähättelyn ongelmien ratkaisussa. Kaipaisinkin heiltä hieman parempaa ymmärrystä yhteiskunnallisista asioista sekä henkilökohtaisempaa otetta, sillä kaikki me olemme tavallamme yhteiskunnan jäseniä, ja siksi myös poliittisia eläimiä. Varsinkin julkiseen keskusteluun osallistuessamme.</p> <p>P.S. Englannin kielen taitoisille hyvä lähde politiikan ja tieteen suhteesta on ilmaiseksi saatavilla oleva teos&nbsp;<em>The Politics of Evidence</em>, joka löytyy <a href="https://www.routledge.com/The-Politics-of-Evidence-Open-Access-From-evidence-based-policy-to-the/Parkhurst/p/book/9781138939400">täältä</a>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Politiikan rikkinäisyydestä valittaminen ja ehdotukset sen korvaamiseksi ovat julkisessa keskustelussa varsin tavallisia. Viime aikoina tätä ovat tehneet esimerkiksi Hjallis Harkimo, Esko Valtaoja sekä Katri Saarikivi, joista kaksi viimeksi mainittua edustavat tiedeyhteisöä. Heidän ulostulojaan leimaa erikoinen tietämättömyys tiedepohjaista päätöksentekoa koskevasta tutkimuksesta, joka ei herätä luottamusta sen suhteen, että tieteentekijöillä olisi edellytyksiä osallistua päätöksentekoon. Mainitsen tässä siis tietoisuuden lisäämisen nimissä muutamia asiaan liittyviä havaintoja ja käsittelen lopuksi luonnontieteellistä politiikkanäkemystä hieman laajemmin.

Tieteen ja politiikan yhteensovittamisen vaikeus tai niin sanotun tieto- tai tiedepohjaisen päätöksenteon ihanteen ilmeinen saavuttamattomuus johtuu pohjimmiltaan siitä yksinkertaisesta syystä, että tiede ja politiikka ovat hyvin erilaisia prosesseja. Tiedettä voidaan esimerkiksi tehdä pitkäjänteisesti totuuden tavoittelun nimissä, kun taas politiikassa on toimittava huomattavasti lyhytjänteisemmin, esimerkiksi neljän vuoden eduskuntavaalisyklin tahdissa. Samoin poliitikon on käytettävä runsaasti resursseja vaalityön tekemiseen ja valituksi tulemiseen, kun taas tieteentekijä voi jokseenkin vapaammin keskittyä tutkimustyöhön omalla alallaan. Tästä syystä poliittisia päätöksiä tehdään usein kompromissihakuisesti mahdollisesti tiukkojen aikarajojen puitteissa, johon prosessiin tieteellinen harkinta ja perinpohjainen asioihin perehtyminen huonosti sopii.

Toinen tietopohjaista päätöksentekoa vaikeuttava seikka on se, että siinä missä tiede on yleensä melko yksimielistä siitä, mitä tutkimuksella tavoitellaan, on politiikka puolestaan pluralistista ja monia eri intressejä yhteen sovittavaa. On esimerkiksi helppoa olla sitä mieltä, että satunnaistetut sokkotutkimukset ovat paras tapa suorittaa uusien lääkkeiden vaikutusten arviointia, mutta paljon vaikeampaa saavuttaa yksimielisyys siitä, että tulisiko yhteiskunnan resursseja käyttää uuteen tehtaaseen, joka parantaisi työllisyyttä mutta heikentäisi samalla ympäristön tilaa. Näin on varsinkin siinä tapauksessa, että tieteellisesti hankittu tietoa osoittaa, että tehtaan perustamisella olisi sekä työllisyyttä parantavia että ympäristöä vahingoittavia seuraamuksia. Tieteellinen tieto ei siis voi mitenkään yksinkertaisesti ratkaista politiikassa käsiteltäviä arvokysymyksiä.

Sekä Valtaoja että Saarikivi ovat kumpikin esittäneet oman näkemyksensä politiikasta ja sen ongelmista. Ensiksi mainittu on omaksunut kosmologian näkökulmasta ymmärrettävän perspektiivin, jossa inhimillisellä toiminnalla yleensä ei ole mitään merkitystä, Suomen eduskunnan seuraavasta nelivuotiskaudesta puhumattakaan. Tämä voi olla hyvinkin totuudenmukainen ajatus, mutta myös siinä määrin politiikkaan liittymätön, ellei suorastaan nihilistinen, että jätetään se tässä omaan arvoonsa.

Saarikiven näkemys puolestaan on paljon mielenkiintoisempi. Hän esittää, että poliittinen päätöksenteko kaatuu inhimilliseen taipumukseen muodostaa sisä- ja ulkoryhmiä jo ihan mitättömissäkin asioissa, joita sitten puolustetaan henkeen ja vereen, vaikka tutkittu tieto sanoisi mitä. Tähän tarjotaan lääkkeeksi tieteellistä uteliaisuutta eli avoimuutta, joka erään tutkimuksen mukaan vähentää tieteelliseen tietoon suhtautumisen polarisaatiota ja pikemminkin edistää omien mielipiteiden mukauttamista tietoon. Tähän nojaten Saarikivi kehottaa tunnistamaan omia ryhmäjäsenyyden aiheuttamia vinoumia sekä keskittymään ihmisiin (kuten Antero Vartiaan) politiikan sijasta ongelmia ratkaistaessa.

Oletan Saarikiven kuuluvan juuri tähän uteliaiden ihmisten ryhmään, eli hän on uutuudelle ja ajatuksia haastavalle tiedolle avoin ihminen, joka ”haluaa ymmärtää paremmin todellisuutta”. Erikseen mainitaan vielä, että hän ei ole ”vihervassari”, ”äärioikeistolainen” tai ”tolkun ihminen”. On kuitenkin mielenkiintoista huomata, että avoimuus uusille kokemuksille ja älyllinen uteliaisuus korreloivat psykometriikan mukaan tiettävästi enimmäkseen liberalismin kanssa, ja vieläpä sellaisen liberalismin kanssa, jota edustavat niin sanotut vihervasemmistopuolueet. Saarikiven kannattaisikin ehkä syleillä omaa liberalismiaan rohkeasti, ainakin työnsä ulkopuolella, sillä se on jalo aate, joka on saanut aikaan paljon hyvää, vaikkei aina tieteelliseen tietoon perustuen.

Lopuksi voidaan todeta, että luonnontieteen parissa työskenteleviä ihmisiä vaivaa erikoinen älyllinen hybris, jossa oma tutkimusala ikään kuin asettaa luonnontieteilijän kulloinkin käsiteltävän asian ylä- ja ulkopuolelle. Valtaojan tapauksessa kosmologia on keino väheksyä kaikkea inhimillistä toimintaa, sillä maailmankaikkeuden näkökulmasta ihmisellä ei ole mitään merkitystä. Saarikiven tapauksessa puolestaan politiikan katsotaan olevan rikki ihmisten myötäsyntyisten vinoumien takia, joka oikeuttaa politiikan vähättelyn ongelmien ratkaisussa. Kaipaisinkin heiltä hieman parempaa ymmärrystä yhteiskunnallisista asioista sekä henkilökohtaisempaa otetta, sillä kaikki me olemme tavallamme yhteiskunnan jäseniä, ja siksi myös poliittisia eläimiä. Varsinkin julkiseen keskusteluun osallistuessamme.

P.S. Englannin kielen taitoisille hyvä lähde politiikan ja tieteen suhteesta on ilmaiseksi saatavilla oleva teos The Politics of Evidence, joka löytyy täältä.

]]>
1 http://jaakkonaski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275836-tiede-ja-politiikka-ne-huonosti-yhteen-soppii#comments Liberalismi Osallistuminen Politiikka Tiede Sat, 11 May 2019 12:06:21 +0000 Jaakko Naski http://jaakkonaski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275836-tiede-ja-politiikka-ne-huonosti-yhteen-soppii
Pelkkä ”tolkun politiikka” ei riitä Keskustan linjaksi http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275812-pelkka-tolkun-politiikka-ei-riita-keskustan-linjaksi <p>Ahon puheenjohtajuuden aikana Keskustasta tuli valtionhoitajapuolue, jossa välttämättömyyspolitiikasta tehtiin hyve. Sama retorinen virtaus on nähtävissä nyt. Keskusta on tekemässä palvelusta koko Suomelle ja isänmaalle olemalla mukana hallitusneuvotteluissa.&nbsp;</p><p>Sosiaalisen median keskusteluissa ne, jotka ovat hallitukseen menon takana liputtavat aina olleensa punamullan kannattajia ja vastustajat kammoksuvat hallitukseen menoa vihreiden kanssa tai pelkäävät yritteliäisyyden ja taloudenhoidon jäävän kokoomuksen valttikortiksi. Tässäkin keskustelussa ongelmallista on, että puolueen linjaa rakennetaan suhteessa toisiin. Maailma on myös muuttunut. Poliitiikan jakolinjat ja areenat sen myötä. Keskustan linja ei voi rakentua neljän vuoden välein sen mukaan kenen kanssa yhteistyötä tehdään. Se ei voi myös olla pelkkää &rdquo;tolkun politiikkaa&rdquo; vaan on selkeästi kyettävä olemaan asioiden puolesta ja asioita vastaan.</p><p>Keskustan tulevaisuutta puolueena ei ratkaise se, onko puolue oppositiossa vai hallituksessa. Tulevaisuuden ratkaisee se onko eduskuntaryhmällä ja puolue-elimillä todella aikaa ja intohimoa keskustella päivänpolitiikan yli puolueen syväidentiteetistä laajan jäsenistön kanssa. Puheenjohtajuudesta kamppailu olisi tähän hyvä väline. Pahimmassa mahdollisessa skenaariossa puolueen puheenjohtaja valitaan kättentaputuksin ilman intohimoista keskustelua.</p><p>Osallistuin viikko sitten lauantaina yli kymmeneen vuoteen puolueen piirin piirikokoukseen. Kieltämättä olin yllättynyt siitä kuinka vähäiseksi analyysi puolueen tulevaisuudesta jäi.</p><p>Nyt on selkeästi keskusteltava seuraavista asioista:</p><p>1. Mikä on puolueen sisäinen liima, joka pitää yhdessä erilaiset ihmiset moni-ilmeisessä kansanliikkeessä.</p><p>2. Miten perustavat aatteen pilarit elävät tässä ajassa ja näkyvät puolueen tekemisessä. &nbsp;</p><p>3. Miten puolueen johdossa näkyy moni-ilmeisyys ja miten sisäistä jännitettä johdetaan.</p><p>Kun linja on selkeä, voi poliittisen johtajuuden vastuuta jakaa laajemmalle. Se on kansanliikkeelle eduksi, että kärki on leveä. Keskusta on radikaalinen kansanliike, joka on kyennyt uudistamaan itseään ja yhteiskuntaa.&nbsp; Uskon, että puolue kykenee siihen nytkin. &nbsp;<a href="https://www.suomenmaa.fi/uutiset/mikko-karna-ja-tytti-maatta-listaavat-keskustaaatteen-peruspilareita-keskustalla-ei-ole-varaa-peesailla-olemalla-hailakka-versio-jostain-muusta-aatteesta-6.3.495662.3af2dc51fc">(Oheisesta linkistä voit lukea näkemyksistäni koskien Keskustan aatetta.)</a></p><p>Ollessani keskustanuorten varapuheenjohtaja, minulle oli tärkeää uudistaa puolueen linjaa ympäristö- ja kehitysyhteistyökysymyksissä, laadimme Suomen ensimmäisen ruokapoliittisen ohjelman ja veimme eteenpäin tasa-arvoista ihmiskäsitystä puolueen sisällä. Turussa teimme keskustalaista kaupunkipolitiikkaa. Jäin pois politiikasta vuonna 2008 kun valtuustokausi Turussa päättyi. Olen työskennellyt Suomen Kuntaliitossa ja kymmenen vuotta kunnan- ja kaupunginjohtajan tehtävissä. Koko tämän ajan olen ollut luomassa Suomeen vakavasti otettavaa harvaan asutun maaseudun huomioivaa politiikkaa maaseutupolitiikan neuvoston alaisuudessa. Seuraan aktiivisesti politiikkaa, olen koulutukseltani valtiotieteen maisteri ja poliittinen historia on intohimoni.</p><p>Olen ollut yllättynyt ja otettu pyynnöistä asettua ehdolle Keskustan puheenjohtajaksi. Minun ehdokkuuttani perustellaan sillä, että toisin kisaan aitoa keskustelua puolueen aatteesta ja toisaalta jäsenistön ääntä. Olen kertonut harkitsevani ehdokkaaksi asettumista. Johtajuuteni muissa organisaatioissa tai hallituksissa on kuitenkin osoittanut sen, että onnistuakseen johtajalla on oltava johdettaviensa luottamus. Siksi olen ääneen pohtinut, onko se, että en ole kansanedustaja, liian iso puute johtajuudessa onnistumiselle.</p><p>Eduskuntaryhmä ei toki valitse puheenjohtajaa vaan sen tekee puoluekokous. Siitä huolimatta eduskuntaryhmän jäsenten näkemyksillä on merkitystä. Puheenjohtajan työlle ei antaisi hyvää lähtökohtaa tilanne, jossa iso osa kansanedustajista kokisi eduskuntaryhmän ulkopuolelta tulevan puheenjohtajan hyvin vaikeana ajatuksena. Tämän vuoksi mahdollista ehdokkuutta on harkittava tarkkaan.</p><p>Se, että lähdin Pohjois-Pohjanmaan piirikokoukseen, oli minulle henkilökohtaisesti ison kynnyksen ylittäminen. Kun rakentaa uraa viranhaltijana ja politiikan ulkopuolella, puolueen jäsenyys ei ole aina eduksi.&nbsp; Meitä aktiivisen toiminnan puolueessa virkauran tai muista käytännön syistä jättäneitä on paljon. Keskusta tarvitsee linjan kirkastamisen lisäksi uusia jäseniä ja paluumuuttajia aktivoimaan puoluetta. Toivon, että oma esimerkkini kannustaisi muitakin osallistumaan keskusteluun rohkeasti.</p><p>Keskustan Kainuun piirin vuosikokous 11.5.2019</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ahon puheenjohtajuuden aikana Keskustasta tuli valtionhoitajapuolue, jossa välttämättömyyspolitiikasta tehtiin hyve. Sama retorinen virtaus on nähtävissä nyt. Keskusta on tekemässä palvelusta koko Suomelle ja isänmaalle olemalla mukana hallitusneuvotteluissa. 

Sosiaalisen median keskusteluissa ne, jotka ovat hallitukseen menon takana liputtavat aina olleensa punamullan kannattajia ja vastustajat kammoksuvat hallitukseen menoa vihreiden kanssa tai pelkäävät yritteliäisyyden ja taloudenhoidon jäävän kokoomuksen valttikortiksi. Tässäkin keskustelussa ongelmallista on, että puolueen linjaa rakennetaan suhteessa toisiin. Maailma on myös muuttunut. Poliitiikan jakolinjat ja areenat sen myötä. Keskustan linja ei voi rakentua neljän vuoden välein sen mukaan kenen kanssa yhteistyötä tehdään. Se ei voi myös olla pelkkää ”tolkun politiikkaa” vaan on selkeästi kyettävä olemaan asioiden puolesta ja asioita vastaan.

Keskustan tulevaisuutta puolueena ei ratkaise se, onko puolue oppositiossa vai hallituksessa. Tulevaisuuden ratkaisee se onko eduskuntaryhmällä ja puolue-elimillä todella aikaa ja intohimoa keskustella päivänpolitiikan yli puolueen syväidentiteetistä laajan jäsenistön kanssa. Puheenjohtajuudesta kamppailu olisi tähän hyvä väline. Pahimmassa mahdollisessa skenaariossa puolueen puheenjohtaja valitaan kättentaputuksin ilman intohimoista keskustelua.

Osallistuin viikko sitten lauantaina yli kymmeneen vuoteen puolueen piirin piirikokoukseen. Kieltämättä olin yllättynyt siitä kuinka vähäiseksi analyysi puolueen tulevaisuudesta jäi.

Nyt on selkeästi keskusteltava seuraavista asioista:

1. Mikä on puolueen sisäinen liima, joka pitää yhdessä erilaiset ihmiset moni-ilmeisessä kansanliikkeessä.

2. Miten perustavat aatteen pilarit elävät tässä ajassa ja näkyvät puolueen tekemisessä.  

3. Miten puolueen johdossa näkyy moni-ilmeisyys ja miten sisäistä jännitettä johdetaan.

Kun linja on selkeä, voi poliittisen johtajuuden vastuuta jakaa laajemmalle. Se on kansanliikkeelle eduksi, että kärki on leveä. Keskusta on radikaalinen kansanliike, joka on kyennyt uudistamaan itseään ja yhteiskuntaa.  Uskon, että puolue kykenee siihen nytkin.  (Oheisesta linkistä voit lukea näkemyksistäni koskien Keskustan aatetta.)

Ollessani keskustanuorten varapuheenjohtaja, minulle oli tärkeää uudistaa puolueen linjaa ympäristö- ja kehitysyhteistyökysymyksissä, laadimme Suomen ensimmäisen ruokapoliittisen ohjelman ja veimme eteenpäin tasa-arvoista ihmiskäsitystä puolueen sisällä. Turussa teimme keskustalaista kaupunkipolitiikkaa. Jäin pois politiikasta vuonna 2008 kun valtuustokausi Turussa päättyi. Olen työskennellyt Suomen Kuntaliitossa ja kymmenen vuotta kunnan- ja kaupunginjohtajan tehtävissä. Koko tämän ajan olen ollut luomassa Suomeen vakavasti otettavaa harvaan asutun maaseudun huomioivaa politiikkaa maaseutupolitiikan neuvoston alaisuudessa. Seuraan aktiivisesti politiikkaa, olen koulutukseltani valtiotieteen maisteri ja poliittinen historia on intohimoni.

Olen ollut yllättynyt ja otettu pyynnöistä asettua ehdolle Keskustan puheenjohtajaksi. Minun ehdokkuuttani perustellaan sillä, että toisin kisaan aitoa keskustelua puolueen aatteesta ja toisaalta jäsenistön ääntä. Olen kertonut harkitsevani ehdokkaaksi asettumista. Johtajuuteni muissa organisaatioissa tai hallituksissa on kuitenkin osoittanut sen, että onnistuakseen johtajalla on oltava johdettaviensa luottamus. Siksi olen ääneen pohtinut, onko se, että en ole kansanedustaja, liian iso puute johtajuudessa onnistumiselle.

Eduskuntaryhmä ei toki valitse puheenjohtajaa vaan sen tekee puoluekokous. Siitä huolimatta eduskuntaryhmän jäsenten näkemyksillä on merkitystä. Puheenjohtajan työlle ei antaisi hyvää lähtökohtaa tilanne, jossa iso osa kansanedustajista kokisi eduskuntaryhmän ulkopuolelta tulevan puheenjohtajan hyvin vaikeana ajatuksena. Tämän vuoksi mahdollista ehdokkuutta on harkittava tarkkaan.

Se, että lähdin Pohjois-Pohjanmaan piirikokoukseen, oli minulle henkilökohtaisesti ison kynnyksen ylittäminen. Kun rakentaa uraa viranhaltijana ja politiikan ulkopuolella, puolueen jäsenyys ei ole aina eduksi.  Meitä aktiivisen toiminnan puolueessa virkauran tai muista käytännön syistä jättäneitä on paljon. Keskusta tarvitsee linjan kirkastamisen lisäksi uusia jäseniä ja paluumuuttajia aktivoimaan puoluetta. Toivon, että oma esimerkkini kannustaisi muitakin osallistumaan keskusteluun rohkeasti.

Keskustan Kainuun piirin vuosikokous 11.5.2019

]]>
4 http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275812-pelkka-tolkun-politiikka-ei-riita-keskustan-linjaksi#comments Keskusta Politiikka Puolue Sat, 11 May 2019 11:00:00 +0000 Tytti Määttä http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275812-pelkka-tolkun-politiikka-ei-riita-keskustan-linjaksi
Kokoomuksen myllytys alkoi heti http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275742-kokoomuksen-myllytys-alkoi-heti <p>Kokoomuksen oppositiopolitiikka alkoi sillä sekunnilla, kun keskusta asteli sdp:n kanssa Säätytaloon vain muutama viikko veret seisauttavan vaalitappion jälkeen.</p><p>Näkyvät kokoomuslaiset&nbsp;<a href="http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275652-kokoomus-pystyy-parempaan?ref=poiminnat">Elina Lepomäki&nbsp;</a>ja&nbsp;<a href="https://www.uusisuomi.fi/raha/279544-kokoomuksen-kai-mykkanen-paljastaa-nama-3-ehtoa-antti-rinne-hylkasi?ref=suosituimmat">Kai Mykkänen&nbsp;</a>varoittelivat heti tuoreeltaan tulevasta talouspolitiikasta. Keskiviikkoiltana kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo haastoi Ylen A-studiossa nimenomaan keskustaa siitä, millaista talouspolitiikkaa puolue on menossa Antti Rinteen johtaman sdp:n kanssa tekemään. Juuri talouspolitiikan näkemykset olivat sdp:llä ja kokoomuksella tunnetusti kaukana toisistaan.</p><p>Eikä kokoomuksen mylly näytä laantumisen merkkejä. Tänään torstaina kansanedustaja&nbsp;<a href="http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275731-mikahan-on-vihervasemmiston-yhteinen-talouskuva">Sari Sarkomaa</a>&nbsp;ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja&nbsp;<a href="http://mialaiho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275717-velkanapin-painaminen-on-vastuunpakoilua">Mia Laiho</a>&nbsp;ovat jatkaneet talouspainotteista kritiikkiä. Niin ikään eduskuntaryhmän varapuheenjohtajistoon kuuluva Jukka Kopra sekä pitkän linjan kansanedustaja Timo Heinonen heittävät lisää vettä kiukaalle.</p><p>&rdquo;Kyllähän keskusta vaalien jälkeen selkeästi sanoi, että oppositioon on tie. Meillä on tapana ollut luottaa siihen, että kun jotain sanotaan, niin näin on. Mutta nyt taisi olla niin, että puheet olivat toisenlaiset toiseen suuntaan ja toisenlaiset toiseen suuntaan. Ymmärrän kyllä, että hallitustunnustelija Rinne varmasti tavoitteli juuri tätä ratkaisua, joka nyt näyttää olevan syntymässä&rdquo;, kuului Kopran kommentti tänään Politiikkaradiossa.</p><p>&rdquo;Sdp:n ja Antti Rinteen asema hallitusneuvotteluissa on nyt vahva yli kumppaneiden. Juha Sipilä ja kepu joutunevat suostumaan lähes kaikkeen: lisävelkaan ja veronkorotuksiin. Putoaminen neuvotteluista tämän manööverin jälkeen olisi melkoinen nöyryytys kepulle&rdquo;, Kopra tviittaa.</p><p>Heinonen puolestaan ihmettelee Twitterissä sdp:n veroasioihin keskittyneen kansanedustajan Timo Harakan&nbsp;<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/279626-timo-harakka-keskusta-otti-jo-takapakkia-huomasivat-itsekin-ettei-yrittajavahennys">kommentteja Uudelle Suomelle</a>. Harakka sanoi tänään, että keskusta on jo pakittanut yrittäjävähennyskannassaan.</p><p>&rdquo;Minusta tämä on hyvin erikoista demareilta neuvotteluja ajatellen. Ei vain vuotaa keskeneräisiä neuvotteluja vaan suoraan tiedottaa mitä keskusta on mahdollisesti tekemässä. Keskusta ajetaan näin julkisuuspelillä nurkkaan. Jonkun kepu joutuu pettämään tässä&rdquo;, Heinonen laukoo jättäen mainitsematta sen, että Harakka viittasi keskustan jo ennen vaaleja kertomaan kantaan.</p><p>Kopra ja Heinonen siis turvautuvat vanhaan &rdquo;kepu pettää aina&rdquo; -korttiin &ndash; ja miksipä eivät turvautuisi, sillä vaalien suurimman häviäjän lähteminen hallitusneuvotteluihin lienee monen suomalaisen mielestä erikoista.</p><p>Nyt tulevan oppositiopuolue kokoomuksen puheissa sdp jo nöyryyttää keskustan kierähtämään selälleen, eikä toisinpäin,&nbsp;<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/279196-kansanrintama-jakaa-keskustaa-kova-ehto-hallitukseen-menosta-rinne-kierahtaa">kuten keskustalainen Mikko Kärnä tunnusteluvaiheessa heitti</a>.</p><p>Kokoomus voi aloittaa oppositiopolitiikan täysin rinnoin, sillä voi veikata, että Antti Rinne haluaa synnyttää vihreän kansanrintaman, vaikka väkisin. Nimittäin jos keskusta jostain syystä marssisi hallitusneuvotteluista ulos, joutuisi Antti Rinne kokoomuksen armoille.</p><p>Tiukkaa linjaa jo tunnusteluvaiheessa vetänyt kokoomus voisi mennä sanelemaan ehtonsa sille, että Rinteen hallitus ylipäänsä syntyisi.</p><p>Tätä riskiä Rinne tuskin haluaa ottaa.</p><p>&rdquo;Kyllä hallitusneuvotteluiden vetäjä Rinne tietää, miten tärkeä tämä [kynnyskysymysten] lista meille on. Ja voi sanoa näin, että keskustan kipukynnys on erittäin matala. Eli jos siellä rupeaa tulemaan jotakin hullutuksia ja jos aletaan vesittämään näitä meidän kynnyksiämme, niin me sitten laitamme kansiot kiinni ja lähdemme sitten puutarha- ja peltotöihin&rdquo;, varoitti keskustan Antti Kurvinen Politiikkaradiossa tänään torstaina.</p><p>Niin. Keskustasta riippuu osaltaan edelleenkin se, saako Rinne vasemmistoliiton hallitukseen ja sen myötä estettyä pienen puolueen vaa&rsquo;ankieliaseman. Tästä keskusta varmasti mielellään julkisuudessa muistuttelee.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kokoomuksen oppositiopolitiikka alkoi sillä sekunnilla, kun keskusta asteli sdp:n kanssa Säätytaloon vain muutama viikko veret seisauttavan vaalitappion jälkeen.

Näkyvät kokoomuslaiset Elina Lepomäki ja Kai Mykkänen varoittelivat heti tuoreeltaan tulevasta talouspolitiikasta. Keskiviikkoiltana kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo haastoi Ylen A-studiossa nimenomaan keskustaa siitä, millaista talouspolitiikkaa puolue on menossa Antti Rinteen johtaman sdp:n kanssa tekemään. Juuri talouspolitiikan näkemykset olivat sdp:llä ja kokoomuksella tunnetusti kaukana toisistaan.

Eikä kokoomuksen mylly näytä laantumisen merkkejä. Tänään torstaina kansanedustaja Sari Sarkomaa ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Mia Laiho ovat jatkaneet talouspainotteista kritiikkiä. Niin ikään eduskuntaryhmän varapuheenjohtajistoon kuuluva Jukka Kopra sekä pitkän linjan kansanedustaja Timo Heinonen heittävät lisää vettä kiukaalle.

”Kyllähän keskusta vaalien jälkeen selkeästi sanoi, että oppositioon on tie. Meillä on tapana ollut luottaa siihen, että kun jotain sanotaan, niin näin on. Mutta nyt taisi olla niin, että puheet olivat toisenlaiset toiseen suuntaan ja toisenlaiset toiseen suuntaan. Ymmärrän kyllä, että hallitustunnustelija Rinne varmasti tavoitteli juuri tätä ratkaisua, joka nyt näyttää olevan syntymässä”, kuului Kopran kommentti tänään Politiikkaradiossa.

”Sdp:n ja Antti Rinteen asema hallitusneuvotteluissa on nyt vahva yli kumppaneiden. Juha Sipilä ja kepu joutunevat suostumaan lähes kaikkeen: lisävelkaan ja veronkorotuksiin. Putoaminen neuvotteluista tämän manööverin jälkeen olisi melkoinen nöyryytys kepulle”, Kopra tviittaa.

Heinonen puolestaan ihmettelee Twitterissä sdp:n veroasioihin keskittyneen kansanedustajan Timo Harakan kommentteja Uudelle Suomelle. Harakka sanoi tänään, että keskusta on jo pakittanut yrittäjävähennyskannassaan.

”Minusta tämä on hyvin erikoista demareilta neuvotteluja ajatellen. Ei vain vuotaa keskeneräisiä neuvotteluja vaan suoraan tiedottaa mitä keskusta on mahdollisesti tekemässä. Keskusta ajetaan näin julkisuuspelillä nurkkaan. Jonkun kepu joutuu pettämään tässä”, Heinonen laukoo jättäen mainitsematta sen, että Harakka viittasi keskustan jo ennen vaaleja kertomaan kantaan.

Kopra ja Heinonen siis turvautuvat vanhaan ”kepu pettää aina” -korttiin – ja miksipä eivät turvautuisi, sillä vaalien suurimman häviäjän lähteminen hallitusneuvotteluihin lienee monen suomalaisen mielestä erikoista.

Nyt tulevan oppositiopuolue kokoomuksen puheissa sdp jo nöyryyttää keskustan kierähtämään selälleen, eikä toisinpäin, kuten keskustalainen Mikko Kärnä tunnusteluvaiheessa heitti.

Kokoomus voi aloittaa oppositiopolitiikan täysin rinnoin, sillä voi veikata, että Antti Rinne haluaa synnyttää vihreän kansanrintaman, vaikka väkisin. Nimittäin jos keskusta jostain syystä marssisi hallitusneuvotteluista ulos, joutuisi Antti Rinne kokoomuksen armoille.

Tiukkaa linjaa jo tunnusteluvaiheessa vetänyt kokoomus voisi mennä sanelemaan ehtonsa sille, että Rinteen hallitus ylipäänsä syntyisi.

Tätä riskiä Rinne tuskin haluaa ottaa.

”Kyllä hallitusneuvotteluiden vetäjä Rinne tietää, miten tärkeä tämä [kynnyskysymysten] lista meille on. Ja voi sanoa näin, että keskustan kipukynnys on erittäin matala. Eli jos siellä rupeaa tulemaan jotakin hullutuksia ja jos aletaan vesittämään näitä meidän kynnyksiämme, niin me sitten laitamme kansiot kiinni ja lähdemme sitten puutarha- ja peltotöihin”, varoitti keskustan Antti Kurvinen Politiikkaradiossa tänään torstaina.

Niin. Keskustasta riippuu osaltaan edelleenkin se, saako Rinne vasemmistoliiton hallitukseen ja sen myötä estettyä pienen puolueen vaa’ankieliaseman. Tästä keskusta varmasti mielellään julkisuudessa muistuttelee.

]]>
15 http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275742-kokoomuksen-myllytys-alkoi-heti#comments Hallitusneuvottelut 2019 Politiikka Thu, 09 May 2019 15:34:24 +0000 Jenni Tamminen http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275742-kokoomuksen-myllytys-alkoi-heti